Knoppitietoa: Kirjan ja kirjallisuuden päiviä

Selasin tänään (27.7.2023) sähköpostiini saapuneita mainoksia ja uutiskirjeitä, kun huomasin erään mielenkiintoisen teemapäivän. Heinä-elokuun vaihteessa vietetään pokkaripäivää, englanniksi Paperback book day. Mielenkiintoiselta vaikuttava teemapäivä...

Pokkari eli taskukirja on pehmeäkantinen kirja, jonka selkämys on yleensä liimattu (eikä nidottu tai sidottu niin kuin "kovakantiset"). Englannin termi (paperback) ehkä selkeämpi tässä suhteessa, kertoo heti kirjan fyysisen olemuksen. Pokkarit saivat tuulta alleen, levisivät laajemmalle, kun ilmeisesti 1939´0-luvulla eräs kustantaja (Penguin Books) alkoi julkaista halvempia kirjoja.

Pokkaripäivä on hieman tuntemattomampi teemapäivä, hieman vaikea löytää infoa kyseisestä päivästä. Ainakaan suomeksi. Mutta mitäs muita kirjoihin tai kirjallisuuteen liittyviä (teema)päiviä on olemassa?

Kirjan ja ruusun päivää (World Book Day) vietetään keväällä, huhtikuun loppupuolella.

Jos kirjailijoista puhutaan, niin mm. Runebergilla on liputuspäivä (5.2.) kuten myös Minna Canthilla (19.3.), Mikael Agricolalla ja Elias Lönnrotilla (9.4.) sekä Eino Leinolla (6.7.). Aleksis Kiven päivää vietetään lokakuussa, jolloin vietetään suomalaisen kirjallisuuden päivää. Kalevalan päivää vietetään helmikuussa. Tiedot poimittu intermin.fi-sivustolta.

Helsinki 2.-9.7.2023, osa 1

Vihdoin ja viimein! Eihän tästä ole kuin reilu kaksi viikkoa kun pääsin kotiin. Mutta nyt! Itseä niskasta kii ja hieman tarinointia lomareissulta... Luvassa muutaman lauseen tylsää kerrontaa sekä kuva tai pari per päivä.

Matkalle läksin tosiaan heinäkuun alussa, sunnuntai 2.7. oli eka matkapäivä. Olin matkaliput junaan varannut ja maksanut jo aiemmin, yöjunan makuuvaunuun, joten ei muuta kuin ajoissa asemalle ja junaa odottamaan. Viime vuotisen junahäslingin vuoksi mietin aluksi mitä tänä vuonna sattuu junan kanssa. Viime kesänähän (kesäkuun lopussa 2022) juna jämähti Tampereen asemalle ratatyömaan viivästyksien takia. Mutta ainoa huono/negatiivinen juttu tänä kesänä oli se, että makuuvaunu oli letkan eka vaunu. Eli tiesi luvattoman pitkän matkan tuntuiselta vaellukselta (tiedättehän laukkujen raahaamista lähes 10 vaunun pituisen matkan). Varsinkin polvivammaisena matka oli todellakin hiostava. Mutta hyttiin ja vaunuun pääsin hengissä. Jeee!

Matka sujui ihan hyvin, sain unenpäästä kii ihan soppelisti. Aamusta joskus seiskan aikana päätin kävästä aamiaisella. Iski hintakriisi! Olisin syönyt nk. puuroaamiaisen, mutta puuroa ei tällä kertaa ollut tarjolla. Sen sijaan tee, leipä ja tuoremehu... Mutta se hinta! Lähes kymppi! Alle vitosen olisin itse kyseisestä velottanut, mutta minkäs voi. Maksoi mitä maksoi, maha kurni täytettä.

Helsinkiin päästiin ihan aikataulun mukaan, vartin yli ysin oltiin päärautatieasemalle. Hieman ratikoiden aikatauluja ja reittejä piti tutkailla ennen asuinpaikkaan matkaamista. Olin varannut Katajanokalla sijaitsevasta Eurohostellista majapaikan, ja sinne piti päästä. Olin jo ladannut HSL:n mobiilisovellutuksen ja siihen viikon verran matka-aikaa, joten piti vain löytää oikea ratikka ja pysäkki, jolla pääsis majapaikkaan. Muutaman ratikanvaihdon ja parin ratikkapysäkin jälkeen pääsin majapaikkaan. En vielä päässyt itse huoneeseen, koska oli vasta 10. Huoneet luovutetaan pois klo 12 (mennessä) ja uudet asukkaat saa huoneen klo 14 jälkeen. Joten jätin matkalaukut hetkeksi hostellin hoteisiin ja läksin katselemaan nähtävyyksiä.

Hostellin vierestä kulkee pari ratikkalinjaa (4 ja 5), joten hyppäsin nelosen ratikkaan ja suuntasin kaupungille. Mitään erityistä paikkaa ei ollut mielessä, kunhan jossain saisin kulutettua aikaani ennen huoneen luovutusta. Hyppäsin eräällä pysäkillä pois, tarkoituksena palata jo takaisinpäin. Mutta pysäkki sattuikin olemaan Luonnontieteellisen museon pysäkki. Päätinpä poiketa sisällä, jos ei muuta niin kahvilla. No kahvin jälkeen päätinkin käväistä itse museon puolella. Kumman paljon väkeä oli liikenteessä, paljon lapsiperheitä liikenteessä. Koska liikenteessä oli paljon ihmisiä, niin en sen kummemmin jäänyt mitään yksittäistä kohdetta ihmettelemään. Introvertti kun olen...

Museokäynnin jälkeen suuntasin ruokailemaan, josta sitten suunnistinkin majapaikkaani. Tässä kohtaa voisinkin katkaista kertomuksen ja säästellä loppuja juttuja seuraaviin merkintöihin. Ei kaikkea kerralla, makeaa mahan täydeltä niin kuin sanotaan...

Kesäisiä terveisiä!

Pikainen katsaus menneeseen ja tulevaan... Tiedossa on pitempi kirjoitelma, kunhan tästä matkaväsymyksestä tai -uupumuksesta ensin selviää. Matkustelin nimittäin viime viikon, joten vie päivä tai pari palautua reissun rasituksista. Ja pyykit pitää pestä 😁

Viime viikon eli heinäkuun (2023) ekan täyden viikon olin Helsingissä. Tulossa tavaksi? Viime vuonnakin olin myös kesä-heinäkuun vaihteessa Helsingissä. Museoita ja nähtävyyksiä tuli kierreltyä ja katseltua. Käyntikohteissa oli vanhat tutut eli Ateneum ja Kiasma sekä uusista kohteista Amos Rex ja pari museota Suomenlinnassa.

Suomenlinnan reissun tein keskiviikkona ystäväperheen kanssa. Käväsimme tutustumassa Suomenlinnan lelumuseon sisältöön sekä Sotamuseon näyttelyihin. Lelumuseo oli mukavan pieni ja intensiivinen (oikea sana kuvaamaan museota?), suosittelen lelujen historiaan kiinnostuneille. Leluja tais olla 1800/1900-luvun taitteesta "modernimpaan" avaruusaikaan (1950- ja 60-lukujen avaruusalukset yms). Olikohan siellä uudempaa tavaraa? Törmäsin ainakin nk. kurkkumopoon, joka sillointällöin pomppaa pinnalle sosiaalisen median meemi-osastolla.

Mutta reissusta sitten enemmän seuraavassa merkinnässä.