maanantai 27. tammikuuta 2025

Muistopäivän nimitys?

Muistopäivän nimitys vaihtelee...

Tutkailin tuossa äskettäin kalenteria, tarkastelin näin viikon aluksi mitä tämä viikko pitää sisällään. Huomasin maanantain teeman, muistopäivän. Maanantai 27.1. muistellaan vainottujen uhrien muistoa.

Huomasin kuitenkin erään asian, joka jäi vaivaamaan. Seinäkalenterissa 27.1. maanantai on nimeltään Vainojen uhrien päivä, kun taas pöytäkalenterissa päivä on Holokaustin uhrien muistopäivä. Aloinkin miettimään kumpi on virallinen nimitys... 🤔 Ilmeisesti vuoteen 2023 päivä oli vainojen uhrien päivä, viime vuodesta lähtien holokaustin uhrien päivä. Valtioneuvoston tiedotteessa (25.1.2024) kerrotaan nimityksen taustoista ja vaihtumisesta. Kansainvälisesti päivän nimitys viittaa holokaustiin, joten yhtenäistämisestä kyse.

Kumpi on parempi, mene ja tiedä. Vainojen uhrien -nimitys olisi mielestäni parempi... Monipuolisempi, tasapuolisempi? Vainoja ja vainottuja kun on monenlaisia, ei pelkästään holokaustin juutalaiset. (Holokaustin käsittelyssähän vähemmälle huomiolle ovat jääneet muut vainotut väestönryhmät.)

Historiallista taustaa päivämäärälle. Toisen maailmansodan aikana natsi-saksalaiset vainosivat arjalaisesta ihannekuvasta poikkeavia ihmisryhmiä. Vainotut koottiit keskitysleireille "viimeistä ratkaisua" odottamaan. Sodan loppupuolella, tammikuussa 1945 venäläiset vapauttivat Auschwitzin leirin.

torstai 16. tammikuuta 2025

Päivän ruokaohje: Kaalipata

Huomasin erään tarjoustuetteen eilen käydessäni kaupassa. Kaali! Ja sattumalta vielä sopivan kokoinen eli tarpeeksi pieni tarpeisiini. Taisi jäädä alle kilon painoiseksi. Normaalisti tuplasti enemmän tavaraa, ainakin. Pari ihmistä ei kovin paljoa tarvi... Ostin ja tekaisin illalla siis kaalipataa pitkästä aikaa. Hyvää tuli, suosittelen!

Mitä kaalipataan tulee? Ohjeita varmaan yhtä monta kuin kokkiakin, ja tässäpä minun versioni

  • Kaali
  • Jauheliha
  • Lihaliemikuutio (liha- ja kasvis-)
  • Tomaattipyré
  • Soijakastike
  • Hunaja, siirappi
  • Kasvikset yms (porkkana, lanttu, paprika jne)
  • Riisi (2 dl)
  • Mausteet (paprikajauhe)
  • Paistamiseen ruokaöljyä

Liemikuutiot, hunaja, siirappi ja tomaattipyre sekoitetaan veteen (padan pohjalle hieman vettä ja ainekset sekaisin, vispilää saa ja pitääkin käyttää apuna). Mitta on noin eli maun mukaan (teelusikallinen?). Riisin voi tässä vaiheessa heittää sekaan.

Porkkanat ja paprikat (ja muut vihannekset, esim. lanttu) sopivan kokoisiksi ja pataan. Kaalin voi palastella ja suikaloida tässä vaiheessa myös.

Samaan aikaan voi paistaa jauhelihaa. Jauheliha maustetaan haluamallaan mausteella, itse maustoin paprikajauheella ja soijakastikkeella. Suolaa ei välttämättä tarvi, koska soijakastike ja liemikuutioissa on jo suolaa (jotku sanoo paljon, runsaasti ja liian paljon).

Jauhelihan jälkeen paistetaan kaali. Ei tarvi kovin kauaa paistaa, sillä kaali kypsyy (ja pehmenee) lopulliseen kypsyyteen haudutuksen aikana. Kaalit pataan ja kaikki ainekset sekaisin.

Kun kaikki ainekset padassa, lisätään vettä niin että ainekset peittyy. Noin litra vettä? Laitetaan pata uuniin n. tunniksi, lämpötila n. 200 Celsius-astetta. Asteet voi pudottaa 150 asteeseen puolessavälin paisto/haudutusaikaa. Uunin voi sammuttaa "viime metreillä" hyödyntäen nk. jälkilämpö (uuni jäähtyy hitaasti).

Riisin kypsyyttä kannattaa seurata ja mitoittaa haudutusaika sen mukaan. Käyttämäni riisin keittoaika on 30-45 minuuttia, uunissa hauduttamalla riisin kypsymiseen menee hieman pitempi aika.

Tarjoillaan vaikkapa ketsupin ja/tai puolukkasoseen kanssa.

Alkuasetelma eli raaka-aineet.

Välivaiheet eli ainesten
pienentäminen ja/tai ruskistaminen.

Lopputulos eli valmis pata
tunnin uunissahauduttamisen jälkeen.

maanantai 6. tammikuuta 2025

Uusi vuosi, uudet kujeet? Tammikuun 2025 eka merkintä

Vuosi on jälleen vaihtunut, 2024 vaihtui vuodeksi 2025. Vuosi vaihtui samaan vanhaan tapaansa, kotona rakettien pauketta seuraten. Lie milloin viimeksi "käynyt viihteellä" vuodenvaihteessa, vuosiin voin vannoa. Rakettienpauketta voi seurata omalta takapihalta ja rahaa en oikein viitsi tuhlata turhuuksiin...

Näin vuoden vaihtuessa on ollut tapana katsastaa mennyttä vuotta, muistella mitä kaikkea on vuoden aikana tapahtunut. Sosiaalisessa mediassa mitä upeampia kuvakollaaseja menneestä vuodesta, kuvia vuoden tapahtumista. Mietin itsekin pitäisikö tehdä itsekin jonkinlainen kuvakollaasi? Selasin kuva-arkistoani, totesin ettei niistä saa mitään "järkevää" aikaiseksi. Kuvannut jotain silloin mielenkiintoista, jonka lähettänyt kaverille... Ketä kiinnostaa jokin matemaattinen kaava (kaveri opettaa matemaattisia aineita)? Tai kenties kuva lemmikeille tarkoitetuista joulukalentereista (toisella kaverilla on kissoja)? Kuvakollaasi jääkööt siis tällä kertaa.

Mutta tapahtuiko vuoden aikana mitään erikoista tai erityistä? Taidan olla erittäin tylsä ja harmaa persoona, mulle ei nimittäin tapahtunut mitään erikoista. Vuosi kului samoissa merkeissä kuin aikaisempinakin vuosina. Opetusta ja opastusta (tietotekniikka) kansalaisopistossa, kesällä lomailua (siis "lomailua", voiko työtön olla lomalla) ja yksi viikon reissu Helsinkiin. Kaveri vastaavasti Etelä-Suomesta käväsi perheensä kanssa täällä. Se tieten hieman toi vaihtelua normi arkeen. Olenhan minä näemmä tavannut muualla(kin) Suomessa asuvia kavereita, jotka käynyt täällä. Oulun seudulle muuttanut ystävä käynyt pari kertaa kotiseudullaan ja ollaan käyty sotkussa kahvilla jne.

Kaverista juolahtikin mieleen. Ollaan tunnettu yhden ystävän kanssa lie kuinka kauan, peruskoulusta asti ainakin (3. tai 4. luokalta). Aloin pohtimaan kuinka ystävyys muodostuu. Olen introvertti eli en ole sosiaalisesti niin... avoin? Yhtä sosiaalinen kuin introvertin vastakohta ekstrovertti? Vie kauan aikaa, vuosia, tutustua ihmisiin niin että voisi kutsua ystäviksi.

Muistui mieleen kun koulusta mainittiin! Heinäkuussa 2024 järjestettiin luokkakokous. Tai no ei luokkakokous vaan ennemminkin "vuosikerran" kokoontuminen. Eli vuonna 2000 peruskoulunsa silloisessa Jeesiönrannan koulussa päättäneet kokoontui PiitsiPubille menneitä muistelemaan. Pääosin vuonna 1984 syntyneitä, mutta tais paikalla olla henkilö tai pari, jotka vuoden vanhempia. Kokoontuminen sujui erinomaisesti vanhoja muistellessa ja kerratessa, (luokka)kuvia katsellessa jne.

Note to myself: tähän väliin kuvituskuva (luokkakuvia).

Mitäs muuta tapahtuikaan viime vuonna? Lomaillessa käväsin viikon reissun Helsingissä. Olikohan tämä nyt neljäs vai viides kerta lomailemassa Helsingissä? Neljä kertaa ainakin olen käynyt lomareissullani pääkaupunkiseudulla.

Ensimmäisen kerran lomalla Helsingissä taisin käydä kesällä 2019. Sen jälkeen olikin parin vuoden tauko olosuhteiden vuoksi (kirottu korona-epidemia!) ja seuraavan kerran taisin käydä kesällä 2022. Nyt viime kesänä käväsin jälleen kerran Helsingissä. Piipahdin katsastamassa turistinähtävyyksiä ja tapaamassa ystäviä. Tai no ystävää perheensä kanssa... Käväistiin tutustumassa mm. Luonnontieteellisessä museossa ja taidemuseossa. Reissu oli erinomainen, tällä kertaa edes VR ei mokannut kuin aiempina vuosina (joko myöhässä tai väärään vaunuun liput jne).

Tänä vuonna Helsingissä muuten järjestettiin Tall Ship Races -tapahtuma. Kirjoitinkohan oikein? Enkku ole mun juttu... Tosiaan, tapahtumassa purjealukset kiertävät Itämerta ja yksi pysähdyspaikoista oli Helsinki. Mahtavia aluksia, pariin alukseen pääsin tutustumaan (satamassa ollessa vierailijat pääsi laivaan).

Pari videota kuvasin Hesan reissulla, muutama liittyen laivoihin/laivatapahtumaan ja yhden muun videon. Eräs pienempi purjealus seilasi sopivasti ohitse, kun olin eräs ilta tutustumassa laivoihin. Toinen laivatapahtumaan liittyvä video on laivahenkilöstön järjestämä paraati, joka kulki mm. Aleksanterinkadun kautta, jossa sattumalta olin. Kolmas matkalla kuvaamani video liittyy erään "turistiryhmän" reissaamiseen. Kaikki videot löytyy YouTube-kanavaltani (kannattaa tutustua muihinkin videoihin).

Olikohan minulla vielä jotain viime vuoteen liittyen? Täytin 40 vuotta. Jee, tasavuosia ja vuosikymmeniä! Eikä tunnu päivääkään vanhemmalta kuin 39 vuotta...

 

Blogiin en taida taida tällä kertaa enempää kirjoittaa, säästelläänpä hieman myöhempiinkin merkintöihin jotain. Hei muuten! Jos ette ole käyneet, niin RePost- ja Keräilijän kertomaa -blogeissa merkintöjä!

tiistai 17. joulukuuta 2024

Joulukuun 2024 sekalaiset eli loppuvuoden tohinoita

Kotiuduin tossa hetki sitten. Piti käydä niin apteekissa kuin kaupassakin. Kummasti saa rahaa kulumaan ihan perus ruokakaupassa käydessä, vaikkei mitään erikoisempaa aikonutkaan ostaa. Tai ainakaan paljoa. Ainakaan mitään kallista. Se on tämä joulun aika, kun ruuan pitää olla vähän juhlavampaa ja muita (ystävät, sukulaiset, naapurit jne) pitää muistaa vähintäänkin kahvipakalla ja suklaakonvehtirasialla...

Tosiaan, jouluaattoon on... Onko siihen nyt tasan viikko? Nyt on tiistai 17.12. 2024 ja jouluaatto 24.12. osuu tänä vuonna tiistaille. Eli ensi viikolla juhlitaan joulua. Perinteisesti ruoka on hieman fiininpää kuin normaalisti. Ja sitä on enemmän tarjolla, kuin normipäivänä. Joten kassillisen tai pari kun ostaa jouluun liittyviä ruokia, niin kympit ei pelkästään riitä, vaan menee yli satasen...

Perustarvikkeet alkaa olemaan jouluksi valmiit. Pari juttu ostamatta vielä pukinkonttiin, mutta muuten pitäis olla kaikki hankittu joulua varten. Ainoastaan salaattitarvikkeet ostan lähempänä aattoa, tuoretavara ei säily kovin pitkään tuoreena. Laatikot ja kinkut ja muut vastaavat vein pakkaseen, hieman saa "lisäaikaa" kaikenmaailman Parasta ennen -päiväyksiin jne.

Lueskelin muuten erästä ruuan hintoihin liittyvää artikkelia. Ylen artikkeli (17.12.24) käsitteli mm. suklaan kohtaloa, eli hintojen nousua ja suklaaseen käytettyä rahamäärää. Eli hinnat ovat nousseet mm. kasvatuskustannuksien vuoksi. Vaikka hinnat ovat nousseet, niin käytetään saman verran rahaa kuin aiemmin. Joten määrällisesti suklaata ostetaan vähemmän kuin viime vuonna. Se on kyllä totta, hinnat ovat nousseet. Itse olen huomannut asian kahvin ja teen kohdalla. Ennen useammalla valmistajalla oli useampiakin alle 3 euron hintaisia kahvipaketteja ja -laatuja. Nykyään samat paketit maksavat vähintään viitosen. Itse juon kahvia sen verto harvoin, että paketti kestää varmaan koko vuoden. Mutta näin joulun alla menekki nousee, kun täydennetään Joulupukin lahjakonttia...

Tulikin mieleen! Radiota kuunnellessa alkanut hieman ärsyttää. Arvaatte varmaan mikä? Nimittäin joululaulut! Oikeastaan missään julkisessa paikassa kuulee koko ajan jonkinlaista jouluaiheista musiikkia. Oli paikka mikä tahansa, kanava mikä tahansa, aina soi musiikki. Ei siinä mitään jos ois vaihtelua, mutta samat biisit soi kaikkialla. Eri tulkintoina ja eri järjestyksessä, mutta samat kuiten. Ja biisien soittamiseen tai valintoihin ei voi vaikuttaa (muuten kuin sammuttamalla radio). Kun kerta mieleni pahoitin, niin saankohan minäkin hakea korvauksia? Siis kai minäkin voin hakea korvauksia, kun kuulin tahtomattani kristillistä alkuperää olevaan juhlaan tarkoitettua musiikkia? Pakanallisista ulottuvuuksista huolimatta edelliset parituhatta vuotta jouluahan on juhlittu Jeesuksen vuoksi (tai takia tai ansiosta).

Jos mamma saa korvausta 1500€ yhdestä koulun juhlasta, niin saisikohan joululauluista isomman summan? Summa kuultujen biisien lukumäärällä kerrottuna ja kerrottuna päivien määrällä jolloin biisejä soitettu...

Koulun konsertista ja korvausjutusta voi lukea vaikkapa IS:n jutusta (4.11.24).

Viime aikoina on ollut hieman kylmät ilmat ja säät. Viikonloppuna lämpötila ulkona putosi lähemmäs -30 astetta. Sunnuntaina alkoi lauhtumaan, maantantai ja tiistaina suht siedettävien -15 ja -20 asteen välillä olleilla pakkaslukemilla. Keskiviikoksi on luvattu uutisissa (IL 17.12.24) taas kylmempiä ilmoja, paikoin jopa -35 astetta.

Tiistaihin mennessä ennätys on tälle talvelle -34.4 astetta. Asiasta voi lukea vaikkapa Iltalehden artikkelista.


Olikohan muuta? Blogin sisältöä hieman suunnittelen, mitä aiheita käsittelen jne. RePost-blogin puolelle tulen varmaan kirjoittamaan jonkun lyhyehkön tilastouutisiin perustuvan merkinnän. Mutta siitä sitten myöhemmin. Tämä merkintä alkaa olemaan tällä kertaa tässä, joten seuraavaan kertaan!

tiistai 19. marraskuuta 2024

Sekalaisia merkintöjä, huomioita ja pohdintoja, 11/2024

Kuvakaappaus
Googlen katunäkymästä

Sodankylässä palvelee erään rovaniemeläisen kumikorjaamon sivupiste. Lie kuinka kauan palvellut Sodankylässä, liike eli Rovaniemen piste perustettu kotisivujen perusteella 1940-luvulla.

Sodankylässä kumikorjaamo sijaitsee näkyvällä paikalla 4-tien varrella. Joskus 1990-luvulla rakennuksen seinälle ilmestyi näyttö, joka kertoi ulkolämpötilan. Isot punaiset numerot näkyivät kauas, ja aina pää kääntyi näyttöä kohti kun liikkeen ohi kulki. Aikaa kului, ja niin kului myös mittaristo ja näyttö. Joskus 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä mittaristo rapistui, eikä sitä enää korjattu tai huollettu säännöllisesti. Loppuvaiheessa osa numeroiden valoistakin puuttui kokonaan. Jossain vaiheessa taulu poistui kokonaan, jäljelle jäi vain haalistuma mittarin paikalle.

Vaikka mittaritaulu poistuikin vuosia sitten, vanhasta tottumuksesta pää aina silloin tällöin kääntyy kohti kumikorjaamon seinää. Tuttu ilmiö psykologiasta, Pavlovin ehdollistamiskokeet jne. Vaikka kuinka useasti kääntyikin pää kohti seinää, enää ei seinä kertonut ulkolämpötilaa. Mutta!! Tällä viikolla liikkeen ohi ajaessani käänsin katseeni jälleen liikettä kohti. Mitä vanhat kurttuiset silmäni näkivätkään? Seinään oli asennettu uusi näyttö! Tällä kertaa peräti uusilla ominaisuuksilla lisättynä. Lämpötilan lisäksi näkyi kellonaika (vuorottelivat näytöllä). Tekstin värikin oli vaihtunut punaisesta valkoiseen.

Pyykinpesu ja -huuhtelu

Kuinka moni käyttää pyykkiä pestessä huuhteluainetta?

Pyykkiä pestessä käytetään veden lisäksi pesu- ja huuhteluainetta. Pesuaineen käyttöön on selkeät, ymmärrettävät perusteet. Pesuaine reagoi likaan, poistaa likaa tekstiileistä eri kemiallisin keinoin. (Onko reagoi oikea/kuvaava termi?) Mutta entä huuhteluaine? Mikä sen funktio loppujen lopuksi on?

Huuhteluaine on mielestäni... Ööö, nurinkurinen aine? Mielestäni tarpeeton huuhtelu-toiminnan ja -periaatteen kannalta. Pyykkiä pestessä ensimmäisillä kerroilla ("kierroksilla") lika peseytyy pois pesuaineen avulla. Pesun jälkeen on vuorossa huuhtelu. Huuhtelussa pyykistä eli tekstiileistä huuhdellaan siinä vielä olevat liat ja pesuaineet pois. Siinä mielessä huuhteluaine on turha. Miksi pyykkiin lisätään jotain, jos pyykistä/tekstiilistä pyritään poistamaan ylimääräiset ainesosat pois?

Hei muuten! Miten patalaput pestään? Heitetään pesukoneeseen muun pyykin joukkoon ja pestään? Luin juuri erään patalapun ohjelappua, jonka mukaan patalappu "ei saa joutua kosketuksiin [...] veden kanssa". Miten minä saan silloin pestyä kyseiset tekstiilit, jos vettä ei saa käyttää? Ei siinä, kielloista huolimatta pesin patalaput pesukoneesssa. Ei hätää, patalaput säilyivät ehjänä eikä räjähtäneet veden kosketuksesta.

Lisäkysymys patalapuista: Kuinka usein pesette patalaput? Ja missä lämpötilassa? Itse pesen patalaput ehkä kerran tai pari vuodessa. Ja joko 40 tai 60 asteessa riippuen materiaalista (esim. villa ei kestä korkeita lämpötiloja).

Mitä patalapulla saa ja voi tehdä?

Sosiaalinen media

Uusia merkintöjä RePost-blogissa! Arvostelussa eräs aasialainen olut, käykääs lukasemassa.

Olikohan muuta? Ei kait tällä kertaa muuta, ei ainakaan muuta tule mieleen tällä hetkellä. Joten seuraavaan kertaan!

torstai 24. lokakuuta 2024

Niksipirkkaa ja muita neuvoja

Hei! Olisiko niksipirkan aika? Tässä yksi päivä pesin pyykkiä ja huomasin pesuaineen olevan vähissä. Siispä seuraavalla kauppareissulla oli tiedossa pesuaineen osto. Vanhan purkin pohjalla oli jäljellä vielä liru pesuainetta. Ei tarpeeksi, että sais "täyden satsin", mutta ei niin vähää että viitsisi heittää roskiinkaan. Mitä tehdä?

Koska aineet passaa olemaan koostumuksiltaan lähes samanlaisia, niin päätinpä valuttaa jäljellä olevat pesuaineet uuteen pesuainepurkkiin! Purkithan eivät ole aina täysiä, piripintaan täytettyjä purkkeja, joten vallan mainiosti mahtui ne jäljellä olevat pesuaineet uuteen purkkiin. 👍

Pesuaineenloput uuteen purkkiin


Mitä muita niksejä löytyy? Enpä minä äkkiseltään muita niksejä keksi tähän hätään... Tai no hetkinen! Kynttilät? Oikeastaan kynttilänjämät!

Kynttilöistä jää vääjäämättä pätkä tai pari, koskaan ei ole poltettu loppuun asti. Mikäli kynttilämassa, tali, on muuten puhdasta (ei nokea jne), niin saatan säästää palat myöhempää käyttöä varten. Takkaa tai uunia lämmittäessä kynttilämassaa voi murustella esim. pahvisten kananmunakoteloiden päälle, niin ne toimivat nk. sytytyspaloina.

Niin, juu! Näin syksyllä ilmojen kylmetessä alkaa myös (pikku)lintujen ruokintakausi. Olen iät'ajat ruokkinut lintuja niin siemensekoituksilla kuin talipalloilla. Parina talvena olen tehnyt linnuille itse talipalloja. Olen tehnyt talipalloja jauhelihasta tulleesta rasvasta/nesteestä...

Ruokaa tehdessäni, tarkemmin jauhelihaa paistaessani, huomasin lihasta irtoavan huomattavan määrän nestettä. Vettä? Rasvaa? Tarkemmin koostumusta en osaa sanoa. Kauhon ylimääräisen nesteen pois, en halua "rasvassa lilluvaa" sörsseliä. Mietiskelin mitä tekisin nesteelle, miten voisi hyödyntää sen. Jostain juolahti mieleen lintujen talipallot. Mistäs ne nyt olikaan tehty? Rasvasta ja siemenistä... Miksenpä siis tekisi talipalloja itse? Lihafirmathan mainostavat, ettei lihassa ole lisäaineita tai siis lisäaineeton lihaa. Joten soveliasta talipalloihin! Kaupan talipalloissahan on kohta enemmän E-aineita kuin ihmisten ruuassa, joten siinä mielessä tekemäni talipallot olisivat turvallisia.



Edit 26.10.24: Lisätty talipallo-osio

keskiviikko 9. lokakuuta 2024

Tilastoja ja muita höpinöitä - 10/2024

Tilastojen aika? Tilastojen aika!

Tekstejä ja merkintöjä on lähes 1090 kappaletta (joista muutama on luonnoksia eli julkaisemattomia). Blogissa on käynyt lähes 117 tuhatta kävijää (tai ainakin käyntejä on). Tilanne siis syyskuun lopussa (25.9.2024). Blogin muokkaus ja julkaisu venähti tosin lokakuulle, mutta itse tilastoissa ei ole ollut pahemmin heilahteluja edellisen parin viikon aikana.

Ja sitten muihin aiheisiin!

Ajelin tässä eräs päivä kylän läpi, kun muistin erään asian. Kuinka monta tyhjää kauppaa keskustassa on? Muutama vuosi sitten tapetilla oli kylän tyhjät liiketilat. Ainakin jos seurasi sosiaalisen median keskustelupalstoja ja lehtien yleisöpalstoilla. Suurimmat huolehtijat laskivat tyhjien liiketilojen lukumäärän liikkuvan kymmenissä. Olikohan virallinen lukema sitten 13 tjsp? Aloinkin miettimään onko tänään tilanne parempi.

Muutama uusi yritys on tullut (putki/rakennusliike) ja pari liikettä on tainnut vaihtaa omistajaa. Uudet liikkeet ovat sopivasti löytänyt liiketilan keskustasta. Ja pari syrjemmällä ollutta terveysalan yritystä on muuttanut keskemmäs keskustaa. Joten ei ole yhtä monta liikettä tyhjänä kuin pari vuotta sitten. Olisko pudonnut puoleen?

Seuraavaksi huomioita luonnosta!

Puissa kasvaa puun oman biomassan lisäksi myös jäkälää, sammalta, luppoa, naavaa ja kaikkea vastaavaa. Olen seurannut takapihan koivuja ja niissä viihtyviä pikkulintuja. Linnut näyttäis nokkivan puiden pinnalla kasvavaa jäkälää. Muutama kysymys heräsi... Onko se jäkälää vai jotain muuta? Minkä takia linnut niitä nokkivat? Onko kyseiset jäkälät lintujen ravintoa vai onko niillä jokin muu funktio? Kertokaa toki minulle!

Linkit
Ethän poista jäkälää ja sammalta puusta? Ne ovat hyväksi puulle, hyönteisille ja pikkulinnuille, Meillä Kotona, 22.5.2023
Lukijakysymys: Kasvaako naava koivullakin?, Metsälehti, 22.9.2017
Naava vai luppo, Suomen Luonto 2/2015 (19.2.2018)
Puiden jäkälät, Lyke

Tällä viikolla olen saanut ihailla useampana iltana upeita revontulia. Parina kolmena iltana peräkkäin taivas on hohkannut vihreänä. Parina kertana olen napannut kuvia ja jakanut niitä someen. Mikään mestarikuvaaja en ole, joten en ole ehkä kaikkein parhaimpia puolia saanut tallennettua.

Mistä muuten johtuu se, että kamera tallensi revontulet muutamaan kuvaan violetinsävyisenä vaikka paljaalla silmällä katsoen reposet olivat täysin vihreitä? Outoa, perin outoa..


Ai niin, meinasi unohtua! Minullahan on muutama muukin blogi ja aina silloin tällöin kirjoittelen niihinkin merkintöjä. Esimerkiksi RePost-blogiin kirjoitin lokakuun alussa merkinnän.


Edit 10.10.24: Kuvia ja linkkiä muihin blogeihini...

perjantai 16. elokuuta 2024

Sekalaisia merkintöjä ja huomioita syksylle 2024

Eletään elokuuta 2024, puoliväli on taidettu saavuttaa. Onhan nyt jo 16. päivä (kirjoitushetkellä). Kenties aika listata erinäisiä huomioita ja muita juttuja elokuusta ja syksystä?

Elokuun aikana ilmat viilenevät, ainakin ilta- ja yöaikaan. Nyt parin viikon aikana tosin on povattu hellelukemia, tai ainakin normi keskiarvoa korkeampiin lämpölukemiin. Onhan se aika kuumat oltavat, kun lämpötila on noussut yli 20 asteen.

Syksyn saapuminen tarkoittaa paria asiaa. Ainakin. Lehtivihreä alkaa kadota ja puiden väritys vaihtuu ruskan eri väreihin. Ruskan lisäksi myös marjat (puolukat, mustikat, herukat) alkavat kypsymään, marjastusralli onkin alkanut tälle syksylle. Ja marjastus tarkoittaa myös mehustusrallin alkamista. Eli marjat mehustimeen, lisätään vettä höyrystimeen puolen tunnin välein, mehun pullottamista ja pakastamista... Lopuksi marjamäski kompostiin ja mehumaijan pesu. Ja sama alusta uudelleen.

Mitäs muuta syksyyn kuuluu? Revontuli-opiston kurssit alkavat ensi kuussa, syyslukukausi taisi alkaa 16. päivä eli aika lailla tasan kuukauden päästä. Paperinen kurssiopas jaetaan käsittääkseni ensi viikolla, ilmottautuminen kursseille alkaa elokuussa (26.8.24). Kurssit ja ilmottautuminen löytyy netistä.

Itsellä on yksi kurssi, jota olen edelliset viitisen vuotta opettanut. Tai siis puhuisin ennemmin ohjauksesta kuin varsinaisesta opettamisesta. Eli opetan, opastan ja neuvon kansalaisia digitekniikan käytössä. Jos on kysymyksiä yms. esim. kännykän tai läppärin käytön kanssa, opastan laitteen käytössä.

Tulikin mieleen, kun aloin miettimään opiston toimistoa. Sodankylän toimipiste sijaitsee Kitisenrannan koululla Vasantiellä. Toimistolla taitaa olla tällä hetkellä uutta henkilökuntaa, kun toimistolle tulossa uusi sihteeri. Ja toimistolle kulku taitaa olla hieman rajattu/rajoittunut. Kitisenrannan koulun piha nimittäin remontissa. Vaihtavat maita ja uusivat johtoja ja putkituksia...

Pitkästä aikaa käväsin eilettäin kirppiksellä. Mukaan tarttui, kas kummaa, pari leffaa ja muutama Aku Ankan taskaria. Löysin hyvässä kunnossa olevan Mosku-elokuvan. Kertoo paikallisesta eli Sodankylän alueella(kin) vaikuttaneesta poromiehestä eli Aleksi Hihnavaarasta. Pitänee katsoa jossain vaiheessa tuo leffa.

Kirppiksistä mieleen... Olenhan maininnut, että uusi yrittäjä kirppiksellä. Ja nimi. Ekoaitta-kirppis lopetti (pitäjä jäi ilmeisesti eläkkeelle), jonka jälkeen jonkin aikaa oli hakusessa yrittäjä. Nyt jonkin aikaa on ollut uusi yrittäjä. Ja nimihän on Ajan Patina, löytyy sivut Facebookista. Sodankylässä on pari muutakin kirppistä (Vapispuoti, Sinisarastus/Sodankylän päiväkeskus, Helluntaiseurakunta), mutta niiden aukioloajoista en ole ihan varma. Vapispuoti mainosti sivuillaan olevansa auki tiistaisin pari tuntia, Helluntaiseurakunta taisi olla auki parina päivänä viikossa.

Kun puhe yrityksistä, niin pari yritystä on muuttanut (tai muuttamassa) nyt syksyn aikana uusiin tiloihin. Kone-Vasara ja Tokmanni ovat rakentamassa uusia kauppoja kylän eteläpäähän, taitaa olla jo vanha uutinen. Mutta tällä viikolla huomasin erään yrityksen vaihtaneen keskustaan toimipaikkansa. Nimittäin Posti, tai siis jakelukeskus (vai mikä se nyt onkaan). Aiemmin posteljoonit pitivät jakeluautojaan ja logistiikkaan liittyviä juttujaan kylän pohjoispäässä olevassa kiinteistössä. Nyt tällä viikolla huomasin postiautojen siirtyneen parkkiin entisen maali-Simosen eteen. Simosellahan on ollut Sodankylässä kaksi toimipistettä, maali-Simosen lopettaessa ja toimintojen yhdistyessä, Simoselle jäi vain yksi toimipaikka. Tyhjilleen jäänyt maalikauppa ilmeisesti siirtynyt Postin käyttöön. (Ilmeisesti itse henkilöasiakkaiden käyttämä posti on edelleen asiamiesposti-periaatteella K-marketissa.)

Ja kun Postista puhe... Aiemmin R-kioski piti postia, mutta postin palvelut siirtyi K-marketin hoitoon Ärrän loputtua. Nyt Ärrän tiloissa on avautumassa uusi liike. Ilmeisesti fysioterapiaan/terveysalan liittyvä yritys rempannut liikettä ja avaa ovensa nyt seuraavan parin kuukauden aikana.

sunnuntai 11. elokuuta 2024

Reissu Helsinkiin 7/2024, lisämerkinnät

Juolahti mieleen eräs aatos. Mitäpä jos keräisin yhteen merkintään käyntipaikat? Esimerkiksi ruokailupaikat, jossa olen Helsingissä käydessäni yleisimmin käynyt? Eräänlainen linkkilista. Suositukset missä kannattaa käydä ruokailemassa jne.

Museot ja muut käyntikohteet olen listannut varsinaisissa matkamerkinnöissä, mutta esimerkiksi kahviloiden tai ruokailupaikkojen tietoja en ole tainnut pahemmin merkintöihin kirjailla. Josko tämä merkintä korjaisi asian?

Eurohostel
Kotisivut
Katajanokalla sijaitseva hostelli. Halpa, hintaansa nähden sopivan tasokas paikka. Hintavertailujeni perusteella viikon majoituksen hinnalla ei välttämättä saa edes paria yötä "oikeissa hotelleissa". Budjetti- ja standarditason huoneet niin yhden ja kahden hengen huoneissa. Rauhallinen paikka, ystävällinen henkilökunta. Ainoa miinus ovat sängyt. Oikeastaan sänkyjen patjat, jotka ovat ohuemmat kuin oman sänkyni petauspatjat (alle 15 cm?). Aamiainen maksaa n. 10 euroa. Saisi olla hieman enemmän vaihtelua (joka päivä samaa kaurapuuroa, samat vaaleat paahtoleivät jne), mutta ajaa asiansa.

Cafe Lasipalatsi
Kotisivut (Raflaamo), kotisivu (Lasipalatsikortteli.fi), FB
Heinäkuusta 2024 alkaen S-ryhmään kuuluva paikka Lasipalatsissa Mannerheimintiellä lähellä Kiasmaa ja rautatieasemaa. Olen käynyt reissuillani useamman kerran syömässä lounaan paikassa. Hinta-laatu-suhde hyvä. Herkullista kotiruokaa/perusruokaa. Pari vaihtoehtoa ja runsas valikoima lisukkeita (salaatit yms). Suosittelen.

Cafe Eliel
Kotisivut (FB), kahvila MyHelsinki-sivuilla
Rautatieasemalla sijaitseva idyllinen kahvila. Löytyy niin makeita kuin suolaisia leivonnaisia. Sopiva tarjonta ja hintataso poiketa kahville/virvokkeille ja maistamaan leivonnaisia vaikkapa odotellessa junaa. Miinusta annan ainoastaan toileteista, halvatun pienet kopit (anteeksi nyt vain, mutta jopa isoimmassa invavessassa potenttiaalia ahtaanpaikankammolle).

Everest Katajanokka
Kotisivut, FB
Nepalilainen ravintola Katajanokalla. Herkullisia ja maittavia aasialaisa ruokia, hintataso siedettävä. Olen pari kertaa käynyt, enkä ole ikinä pettynyt ruokaan, tunnelmaan tai sisustukseen. Kivijalkapaikka, ei ole koolla pilattu, joten saattaa ruuhkaisimpaan aikaan syntyä jonoakin? Tarjoilevat alkuruuaksi (naposteltavaksi) jonkinlaista rapeaa leipää varsinaista ruokaa odottaessa. Ruuan lisäksi varsinaisen ruuan kanssa lisäksi tuoretta naan-leipää. Suosittelen lämpimästi.

Via Tribunali (Katajanokka)
Kotisivut
Pari kertaa käynyt tässä napolilaista pitsaa tarjoavassa ravintolassa. Jos muistelisin oikein, niin suhteellisen uusi ravintola alueella. Taisi aueta vuosi tai pari sitten (rakennuksen eli Jungmannin remontti valmistui syksyllä 2022). Hinnaltaan kohtuullinen (15-20 euroa riippuen pitsasta), maku erinomainen. Kannattaa kävässä tutustumassa.



Reissu Helsinkiin 7/2024, merkintä 3/3

Kesälomareissu Helsinkiin heinäkuussa 2024, blogimerkintöjen osa 3/3... Sisältää kuvauksen reissun loppuosasta eli loppuviikosta, eli käytännössä perjantaista maanantaihin. Ja lisäksi hieman kertausta aiemmasta. Kuvia ja kuvitusta lisätään sitten myöhemmin.

Heinäkuun eka viikko on perinteisesti ollut minulla eräänlainen lomaviikko, jonka aikana olen matkannut Helsinkiin. Ensimmäisen kerran matkan tein juuri ennen koronaepidemian alkua, olisiko ollut kesällä 2019. Pari vuotta oli väliä, mutta ajallisesti reissuja olen tehnyt viiden vuoden ajan.

Alkuun kertaus, totta kai.

Tämän vuoden reissun aloitin sunnuntaina, sattumalta kesäkuun viimeinen päivä. Sodankylästä Rovaniemelle omalla kyydillä ja Rovaniemeltä Helsinkiin yöjunalla. Perillä Helsingissä maanantaina aamulla klo 9 aikoihin. Maanantaina tapasin erittäin hyvän ystävän (tunnettu kait jo yli 20 vuotta). Kävimme ystävän ja tämän lapsien kanssa Luonnontieteellisessä museossa ja Amos Rexissä. Loppupäivä menikin lepäillessä, pitkä matka ja museokierrokset veivät kummasti voimia... Viikolla muita käyntikohteita oli Ratikkamuseo ja Kiasma eli tekniikan ja liikkumisen historiaa sekä taidetta.

Lisäksi Helsingin "valtasi" loppuviikoksi Tall Ships Races -tapahtuma. Oheistapahtumissa en käynyt (olisi ollut jonkinlaista konserttia ja lastenleikkipuistoa, muttei ollut mun juttua), mutta laivoihin kävin tutustumassa. Useampaa laivaa kävin vierestä ihailemassa, parissa laivassa kävin tutustumassa paikanpäällä eli kävin kyydissä. Mielenkiintoisia aluksia, perinteisiä purjeilla seilaavia vesseleitä. Ei ehkä mun juttu, pelkkä paikalla pysyvä alus keinutti ettei mukana pysynyt...

Mitäs vielä? Kertaus oli tässä, josko siirtyisi uudempiin tapahtumiin?

Perjantaina käväsin tutustumassa laivoihin. Siinä vierähtikin koko päivä, tai ainakin käyntikohteisiin varattu aika. Sateinen keli hieman sotki aikatauluja ja suunnitelmat menivät hieman uusiksi. Jos sadetta ei olisi ollut, olisin tieten viihtynyt pidempään tutkimassa aluksia. Ja mikäli ihmiset eivät olisi sateensuojaa etsiessään pakkautunut yhteen paikkaan, niin olisin ehkä paremmin tutustunut kauppatorin/sataman lähettyvillä olleeseen kauppahalliin. Alkujaan nimittäin suunnittelin käyväni laivojen lisäksi tutustumassa paremmin kauppahallin sisältöön. Useasti kulkenut ohi käymättä sisällä, haaveillen tutustuvani joku päivä sisältöön paremmin. Nyt olisi sopivasti ollut aikaa ja mahdollisuus, mutta kummasti ihmispaljous esti täysmittaisen tutustumisen halliin. Sen mitä väenpaljouden seasta sain tutkailtua hallia ja sen tarjontaa, niin olisi ollut erittäin mielenkiintoinen ja miellyttävä paikka vierailla. Tosin tuotetarjonta oli kala- ja meri-painotteinen, ja minä kun en pahemmin ole kalojen suurin ystävä. No, tuotteet sopivasti valittu kun meren lähellähän sitä oltiin toki.

Sateesta huolimatta, tai sen johdosta, suuntasin laivatutustumisien jälkeen ruokailemaan. Alkuviikosta ajatuksissa oli Päivälehden museossa käynti, mutta se jäi tällä kertaa käymättä säästä ja aikatauluista johtuen. Sateessa en viitsinyt talsia "puolta kaupunkia" ja laivoihin tutustuminen veikin enemmän aikaa kuin alkujaan hahmottelin. No, Päivälehden museo olikin jos ehtii -listalla muutenkin (olen tainnut käydä pari kertaa aiemmilla reissuilla).

Hieman korjaan nimeä. Päivälehden museo vaihtoi nimeään tässä parin vuoden sisällä. Nykyään museo tunnetaan nimellä Merkki, median museo ja arkisto. Alkujaan tosiaan Päivälehden historiaan liittyvä museo. Ja päivälehtihän on Helsingin Sanomien edeltäjä... Päivälehti perustettiin 1889 ja lakkautettiin 1904, jolloin lehden tilalle tuli Helsingin Sanomat. (Lähde Wikipedia HS ja Päivälehti)

Lauantaille en varannut mitään käyntikohdetta, koska päätin pakata tavarani seuraavan päivän lähtöä varten. Ei tarvitse paniikissa sitten hoitaa juuri ennen lähtöä. Kävinköhän lauantaina missään? En tainnut käydä sen kummemmin, ruokailemassa ja kaupassa korkeintaan. Täydensin reissua varten matkaevästä jne. Taisin minä käydä yhdellä kirppiksellä, joka sattui olemaan ratikkareitin varrella. Ei löytynyt mitään erikoista itselleni. Ja eipä olisi isompia tavaroita matkaan mahtunutkaan... Kirjaosastolta löysin erään kirjan siskonlapselle tuliaiseksi/synttärilahjaksi.

Sunnuntaina koitti sitten loman vika päivä ja reissu kohti kotia. Olin ostanut junaliput jo ennen matkalle lähtöä, joten ei tarvinnut muuta kuin saapua ajoissa rautatieasemalle ja junalle. Koska juna lähti illalla klo 19:30 jälkeen, piti kuluttaa aikaa muutama tunti. Luovutin huoneen puoliltapäivin, jätin laukut säilytykseen ja suuntasin ratikalla kiertelemään keskustaa. Käväsin vielä Kiasman museokaupassa ostamassa pari tuliaista siskojenlapsille ja päivä alkoi olemaan pulkassa. Ennen lähtöä käväsin ruokailemassa ja suuntasin hakemaan tavaroita majapaikan säilöstä. Tavarat haettuani suuntasin asemalle odottamaan junaa. Kulutin aikaani aseman kahvilassa, nimi tais olla Cafe Eliel. Virkistävät juomat ja maistuvat leivonnaiset, suosittelen.

Ennen lähtöä olisin napannut mukaan vielä ruokaa Hesburgerista, mutta valitettavasti oli jonoa sen verto etten jäänyt odottamaan. Poikkesin Ärrältä juotavaa ja muutaman valmisvoileivän mukaan, eiköhän sillä pärjäis jonkin aikaa. Ja olihan junassa ravintolavaunu... Juna saapui raiteille ja hyppäsin kyytiin. Sopivasti olin varannut makuupaikan ekasta vaunusta, joten ei tarvinnut talsia kovin pitkästi vaunua etsiessä.

En sen kummemmin hyttiä varatessa katsonut minkä paikan varasin. Naureskelin itsekseni joutuneeni karjavaunuun, kun lattialla oli koirankuppi ja siinä pieni pullollinen vettä ja pyyheliina. Hytti oli nk. lemmikkihytti. Mukava ele huomioida niin koirat kuin kanssamatkustajat.

Rovaniemi-Helsinki-matkalla minullahan oli "päätypaikka". Hytti oli sen verto ahdas, että välillä meni kikkailuksi saako ovea auki tai kiinni (rakennusteknisistä syistä oven sijainti ja kulma eri muihin hytteihin verrattuna).

Kuvassa VR:n makuuvaunujen alakerran pohjapiirros. Hyttini kuvan oikeassa laidassa olevat hytit. Laitimmainen menomatkalla, toiseksi laitimmainen tulomatkalla.

VR:n makuuvaunujen alakerran pohjakuva/hyttijako

Junamatka sujui mukavasti, sain unenpäästä kiinni hyvin ja sain nukuttua ihan mukavasti. Poikkesin Tampereen-pysähdyksen aikana ravintolavaunusta hieman evästä, joten nälkäkään ei pahemmin yllättänyt. Muistaakseni se oli Tampere? Pysähtelee matkan varrella useammalla paikkakunnalla, enkä muista tarkalleen millä pitemmällä pysähdyksellä poikkesin ravintolavaunussa... Juna pysähtyy kuiten parissa paikassa pitempään, pisin pysähdys on puolisen tuntia. Pääsee mukavasti laiturin/aseman kautta kiertämään, ei tarvitse portaita ylös-alas porhaltaa. (Jokainenhan tietää, että ainakin uusimmissa makuuvaunuissa lattia on monessa eri tasossa ja portaita joka paikassa.)

Aamulla olinkin perillä Rovaniemellä. Poikkesin aamiaisella asemaravintolassa, mukavan maittava ja monipuolinen ateria puuroineen, leipineen, juomineen ja kaikkine lisukkeineen. Täyttävä ja maittava ateria. Aamiaisen jälkeen piti odottaa vielä muutama tunti seuraavaa bussivuoroa Sodankylään. Jostain syystä en halunnut/viitsinyt heti ekalla bussilla matkata, vaan päätin matkata lähempänä puoltapäivää lähtevällä vuorolla. Ja perillä Sodankylässä bussi oli siinä 13:30 maissa.


Ja tähän päättyykin matkakertomus vuoden 2024 matkasta Helsinkiin. Toivottavasti oli kiinnostavaa luettavaa ja saitte jotain irti tekstistä. Perinteinen loppumuistutus blogin kuvituksesta, kuvia tulee myöhemmin kun olen saanut ladattua ja editoitua kuvat.


Knoppitieto:
Luomuksen ja parvekkeella on voinut ihailla patsaita. Aiemmin parvekkeella sijaitsi kaksi kirahvia, Kira ja Kaffe, jotka nauttivat kahvista. Kirahvit lähtivät reissuun vuonna 2019 päätyen Sompasaunalle. Asiasta voi lukea enemmän vaikkapa Helsingin Uutiset -sivustolta (artikkelit vuosilta 13.8.2019 ja 8.8.2019) ja Helsinki.fi-sivustolta.


Edit: Lisätty kuvia.

keskiviikko 7. elokuuta 2024

Reissu Helsinkiin 7/2024, merkintä 2/3

No niin, Helsingin-reissun blogimerkinnän toinen osa! Aluksi mietin kirjoitanko koko reissusta yhden pitemmän merkinnän vai useamman lyhyemmän blogimerkinnän. Päädyin useamman merkinnän reissukertomukseen. Yhden merkinnän kirjoittamisessa menee kuiten aikaa... Ja onhan se miellyttävämpää lukea lyhyempää tekstiä. Pysyy mielenkiinto yllä.

Aluksi hieman kertausta ja sen jälkeen reissun muita käyntikohteita. Ei välttämättä ole missään kronologisessa järjestyksessä, päätin listata pääpiirteissään tärkeimmät tapahtumat ja käyntikohteet.

Kuvia lisään, kunhan saan siirrettyä niitä puhelimesta koneelle.

Kävin tosiaan heinäkuun alussa Helsingissä, viikon reissu. Aiemmista vuosista poiketen olin yhden päivän pidempään, eli läksin sunnuntaina ja palasin seuraavan viikon maanantaina.

Lähdin Sodankylästä sunnuntaina, matkustin yöjunalla Helsinkiin, perillä olin maanantai-aamuna. Maanantaina tapasin ystäväni lapsineen, käväsimme Luonnontieteellisessä museossa ja Amos Rexissä. Itse suuntasin museoiden jälkeen majapaikkaan lepäilemään, koska vuorokausi matkustamista ja museokierrokset veivät kummasti voimia.

Tiistaina oli tarkoitus aloittaa varsinainen turistina olo eli kierrellä eri museoita ja paikkoja. Käydä vähintään kahdessa eri kohteessa. Valitettavasti aamupäivällä iski päänsärky ja migreeni, joten tiistai jäi hieman tyngäksi. Onneksi särky meni ohi levolla ja särkylääkkeellä. Koska aamupäivä oli kulunut lepäillessä, niin museokierroksetkin jäivät tiistailta pois. Käväsin kyllä ratikkakierroksella katselemassa hieman maisemia, poikkesin paitaostoksillakin. Mutta mitään kummempaa en tiistaille suunnitellut.

Keskiviikkona museokohteeksi valikoitui Ratikkamuseo. Piti luntata Wikipedian artikkelista paikka missä museo on. Eli sijaitsee Taka-Töölössä. Hieman syrjässä (minun mielipide), mutta onneksi suhteellisen lähellä erästä ratikkalinjaa (en muista oliko 4 vai joku muu). Pysäkki tosin oli hieman kauempana, vaikka ratikkalinja menikin rakennuksen ohi. Mukava pieni museo, esillä oli puolentusinaa erilaista ratikkavaunua. Vanhimmat taisivat olla 1900-luvun alusta, hevosvetoisia vaunuja. Uusimmat taisivat olla vuosisadan puolenvälin jälkeen valmistuneita sähköisiä vaunuja. Vaunuihin olisi voinut tutustua myös käymällä niissä, mutta valitettavasti olivat sen verto korkealla (portailla), etten jäykän ja kipeän polveni kanssa niihin päässyt. Mutta muuten oli erittäin mielenkiintoinen paikka käydä, voisi käydä uudelleenkin.


Loppuviikko Helsingissä olikin hieman erikoisempi. Sattumalta huomasin erään harvemman tapahtuman eli Tall Ships Race 2024 -tapahtuman, joka rantautui Helsinkiin juuri heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Virallisesti tapahtuma oli 4.-7.7.24 eli torstaista perjantaihin, mutta ensimmäiset laivat taisivat rantautua jo keskiviikkona. Itse huomasin ensimäiset seilorit keskiviikko-iltana, kun kävin lähikaupassa ruokaostoksilla. Viereiseen satamaan oli telakoitunut laiva (taisi olla Puolasta), joka käsittääkseni oli yksi tapahtuman isoimmista laivoista.

Kummasti kaikki museokäynnit sijoittuvat iltapäivään. Aamupalan jälkeen torkahdan vielä hetkeksi ja lähempänä puoltapäivää suuntaan kohti käyntikohteita. Niin tänäkin torstaina... Piipahdin kauppatorilla katselemassa maailmanmenoa. Katselin minkälaisia laivoja satamaan oli purjehtinut. Pari kuvaa nappasin itse, ja eräälle rouvalle otin myös pari kuvaa. Halusi poseerata itse kuvissa, mutta ei osannut kännykällä ottaa yksin kuvia (sopivia sellaisia). Mukava ja mieleenpainunut tapaus. Suuntasin tämän jälkeen kohti seuraavaa käyntikohdetta, kävin reitin varrella olevassa kahvilassa, jonka jälkeen siirryin nauttimaan jälleen taiteesta. Eli kohteena oli Kiasma. Otinkohan tästä kohteesta yhtään kuvaa? Muutamasta teoksesta taisin ottaa. Ainakin yksi teos teki vaikutuksen. Kuva pilvistä/taivaasta/avaruudesta. Massiivinen teos, miestä korkeampi... Tuli mieleen ne avaruudesta otetut kuvat (Hubble ja mitä niitä olikaan).

Taiteesta voinee mainita vielä Lappi-efektin. Seuraako pohjoisuus minua vai bongaanko pohjoisen, koska olen pohjoisesta? Törmäsin pariin lappilaisen taiteilijan teokseen. Jouni S. Laiti ja Kalervo Palsa olivat saaneet teoksiaan esille Kiasman näyttelyyn. Laitin Maan kipu -teos löytyy Kansallisgallerian sivuilta.

Torsai-iltapäivänä poikkesin vielä satamassa. Käväsin tapahtuma-alueella ja poikkesin eräässä laivassa tutustumassa millainen oikein on oikea purjealus. Hieno oli laiva ja ympäristö.

Perjantain pyhitin lähes kokonaan laivoihin tutustumiseen. Eli kävin kauppatorin muihinkin aluksiin. Olikohan niitä nyt puolentusinaa alusta siinä satama-alueella. Ja yhdessä laivassa käväsin tutustumassa tarkemmin erääseen puolalaiseen laivaan. Viereinen eteläamerikkalainen alus olisi ollut hieman isompi, mutta sinne oli lie kilometrin jonot. En alkanut jonottamaan. Hitsi kun ei muista laivojen nimiä... Jokin Chopin-tyylinen nimi kuiten oli aluksella jossa käväsin. Jokaisella aluksella taisi olla jonkinlainen matkamuisto-myynti laivallaan. Tällä aluksella möivät chopin-donitseja, eli hillotäytteisiä ja (sokeri)kuorrutettuja munkkeja. En tiedä olivatko nimetty säveltäjän vai laivan mukaan, mutta maistuvia olivat...

Laivojen tutustumisreissun jälkeen suuntasin syömään. En tiedä mikä onnenkantamoinen oli valita ruokapaikka juuri Aleksanterinkadulta ja mikä oli sattumus lähteä juuri silloin, mutta ruokailun jälkeen majoitukseen lähtiessä huomasin ihmisten kerääntyneen kadun varteen. Ihmettelin hetken, kun huomasin lähestyvän paraatin. Tall Ships Race -tapahtumaan osallistuvat olivat järjestäneet kulkueen, joka juuri tuolloin kulki Aleksanterinkatua pitkin. Vipinää ja vilskettä, mahtava oli kulkue. Kuvasin muutaman parin minuutin videon kulkueesta, linkit blogin lopussa.

Päästyäni laivasta suuntasin vieressä olevaan kauppahalliin. Vanha kauppahalli virallisesti(kin)? Mukava pieni halli, paha vain että oli juuri silloin täyteen ahdettu. Nimittäin sisällepäästyäni alkoi rankkasade ja kaikki pakkautui sateensuojaan...

Nyt iski väsymys ja jonkinlainen sanasokeus. Jatketaan seuraavassa merkinnässä...



PS.
YouTubesta löytyy pari videota Helsingin reissusta. Esimerkiksi lyhyt video yhden purjealuksen seilaamisesta (4.7.2024) sekä tapahtumaan osallistuneiden miehistöjen paraati Aleksanterinkadulla (5.7.2024).


Edit 8.8 ja 12.8.24: Lisätty kappale paraatista sekä linkkejä videoihin + kuvia.