perjantai 27. syyskuuta 2019

Tilastollista ihmettelyä ja muita höpinöitä

Blogitilastoja ihmetellyt pariin kertaan. Tilastodiagrammiin on ilmestynyt omituisia lukuja. Tai no omituisia ja omituisia. Kävijämääriä näyttävässä diagrammissa ei näytetä aina kokonaisluvuilla, vaan välillä näkyy desimaalilukujakin. Itsessään varmaan ihan ok, matemaattisesti ihan oikein. Mutta voiko ihminen olla esimerkiksi 4,3? Omituista...

Aivan kuin olisin tulossa kipeäksi. Syysnuha? Yskä, hieman tukkoinen olo, paikkoja ajoittain jomottaa... Saattaa johtua kylmenevistä ilmoista, ei ole tainnut vähään aikaan ulkolämpötila noussa yli 10 asteen lie milloin viimeksi.

Paikkojen jomotus saattaa tosin osittain johtua ergonomiasta. Olen nimittäin istunut tietokoneella normaalia enemmän. Olen käynyt läpi opetus- ja opastusmateriaalia läpi, mitä käyn läpi seuraavassa digiopastuksessa. Ensimmäisillä kerroilla on käyty läpi mm. (äly)laitteiden perusteita ja ohjelmien latausta ja päivittämistä. Ensi kerralla taitaa olla vuorossa tiedostojensiirto ja viranomaispalveluita.

Teksti jää tällä kertaa hieman lyhyeksi, tyngäksi... Kello on lie kuinka paljon ja vois mennä jo nukkumaan =)

keskiviikko 25. syyskuuta 2019

Sekalaisia merkintöjä (vko 39/2019)

Lääkkeet ja lääkkeiden hävittäminen

Jokainen meistä käyttää elämänsä aikana lääkkeitä (tavalla tai toisella). Päänsärkyyn otetaan kipulääkettä jne. Törmäsin jossain uutissyötteessä kyselyyn lääkkeiden käytöstä ja niiden hävittämisestä. Eli mitä teette lääkkeille, joita ette käytä (vanhentuneet tai muuten ylijääneet) jne.

Muistuksena päätin tarttua aiheeseen. Eli hieman infoa... Ylijääneet lääkkeethän tulisi viedä apteekkiin, josta ne viedään asianmukaisesti hävitettäväksi. Tietojeni mukaan apteekkiin toimitetut lääkkeet hävitetään polttamalla. Näin taataan se, ettei luontoon pääse yhtään sinne kuulumatonta kemikaalia.

Luontoon joutuu (tai päätyy) jonkin verran lääkejäämiä mm. jätevesien mukana. Osa lääkeaineista ei "imeydy" ihmisruumiiseen, vaan ne poistuvat kehosta esim. virtsan mukana. Huolimatta korkeatasoisesta jätehuollosta ja tehokkaasta puhdistamisesta, osa lääkeaineista pääsee luontoon. Mitä lääkeaineet tekevät luonnolle? Esimerkiksi hormonivalmisteet voivat vaikuttaa vesistöissä elävien käyttäytymiseen tai tuoda kaloille vastakkaisen sukupuolen piirteitä (US 14.6.2013 ja Yle 29.11.2015).

Linkit
Ympäristövaikutukset lääkkeen elinkaaressa, Fimea (2016)
Luonnon puolesta, Terveydeksi / apteekki.fi (30.5.2016)
Ympäristölle pahat lääkejäämät, Avainapteekit (6.6.2017)
Hävitä lääkejätteet oikein, apteekki.fi
Vanhat lääkkeet poltetaan, Yle Akuutti (5.4.2011)

Digiopetus

Kirjastossa alkoi viime viikolla kansalaisopiston digiopastus, jossa ihmisiä opastetaan ja neuvotaan digitaalisten laitteiden käytössä. Älylaitteet (kännykkä ja tabletit) ovat keskiössä, läppäreittenkin saloihin paneudutaan jonkin verran. Aiheita on mm. internet, viranomaispalvelut, eri sovellutukset päivityksineen ja latauksineen ja niin eespäin.

Aloin tuossa miettimään... Pitäisikö laittaa tännekin joitain päivityksiä aiheista? Blogiin jonkinlaisia tietoiskuja käsiteltävästä aiheesta? Pitänee harkita.

Muut aiheet

Sodankylässä järjestettiin syysmarkkinat maanantaina ja tiistaina (23.-24.9.19). Pikaisesti käväsin, vaikka eipä mulla sieltä mitään ostettavaa ollutkaan. Paitsi metrilaku.

maanantai 23. syyskuuta 2019

Historiallisia ajanjaksoja ja muita höpinöitä

Eri tieteissä (historia, geologia, biologia) pyritään jaksottamaan ajankulua eri aikakausiin. Ajanjaksot ja -kaudet määritellään ja jaotellaan niille tyypillisten piirteiden tai/ja tapahtumien perusteella. Esimerkiksi käytössä olleet materiaalit ja työkalut ovat historiassa saaneet omat nimetyt aikakautensa. On pronssi- ja rautakaudet, saviesineiden koristelutyyli ja -tapa on antanut nimensä kampakeraamiselle kaudelle. Esihistorian erottaa (nyky)historiasta kirjoitustaito. Suuret mullistukset ja tapahtumat ovat merkittävässä osassa joissain aikausien määrittelyissä. Esimerkiksi liitukauden lopulla tapahtuneet mullistukset lopettivat dinosaurusten aikakauden.

Dinosauruksien sukupuuton syistä kiistellään. Oliko sukupuuton johtaneet tapahtumat (mm. ilmastonmuutos) pelkästään tulivuorenpurkauksista johtuvia vai maapallolle iskeneet taivaankappaleen syytä. Vai kaikkien syiden summa.

Lueskelin Ylen artikkelia (6.6.2013), jossa käsiteltiin metallinetsintäharrastusta. Kyseisessä artikkelissa esitettiin nykyajalle humoristisessa mielessä nimeä kaljakeraaminen kausi. Nimittäin ominaista metallinetsinnässä on metalliromun (mm. kaljapullojen korkit) suuret määrät.

Virallista geologista termiä nykyajalle ollaan vasta pohtimassa. Ihmisen toiminnan vaikutus luontoon (ja geologiaan) on sen verto suuri, että tämän johdosta aikakauden nimetään todennäköisesti ihmisen aikakaudeksi.

Lainaus Uusi Suomi -sivuston artikkelista vuodelta 2016:
Uusi geologinen epookki, ihmisen aikakausi eli antroposeeni, alkoi noin vuonna 1950, esitti virallinen asiantuntijaryhmä maanantaina kansainväliselle geologian IGC-kongressille Kapkaupungissa.

Antroposeeni on toistaiseksi epävirallinen, kiistelty käsite. Sen toteaminen geologiseksi tosiasiaksi tarkoittaisi sitä, että ihmisen toiminnan katsotaan muuttaneen koko maapallon luontoa ja geologiaa perusteellisesti ja vaikuttavan kaikkeen geologisen luonnonvoiman tavoin, kertoo tutkija, paleobiologian dosentti Jussi Eronen Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitokselta.
Hieman mietin ajankohdan määrittelyä. Mikä olisi sopiva alkamiskohdan ominainen piirre tai tapahtuma aikakaudelle ja sen alulle... Määritelläänkö aikakauden käännekohdaksi maatalouden alkaminen joskus 10 000 vuotta sitten tai kenties teollisen vallankumouksen alku parisataa vuotta sitten? Vai olisiko nk. atomiaika eli atomipommien kehittäminen ja keksiminen sopiva merkkipaalu aikakaudelle?

Linkit
Wikipedia
- Maan historia
- Maailman historia
- Antroposeeni

Yle
Tiedeykkönen: Antroposeeni, uusi geologinen aikakausi, on alkanut – nyt ihminen mullistaa maapalloa (Yle Areena, radio-ohjelma, 10.11.2017)

maanantai 16. syyskuuta 2019

Digiopastusta kirjastossa syksyllä 2019

Ilmat viilenevät, illat tummuvat ja ruska on vallannut puut. Syksyn saapuessa Revontuli-opistossa alkaa pikkuhiljaa myös opetus. Tänään (ma 16.9.19) alkaa kirjastossa klo 16 digiopastus, jossa käydään läpi eri digilaitteita ja niiden käyttöä. Eli jos on ongelmia esimerkiksi kännykän tai/ja tabletin kanssa, niin mukaan vaan. Opastuksessa käydään läpi itse laitteiden käytön lisäksi mm. nettijuttuja (yhteydenpito, s-posti, media jne).

Linkit: Sompio-lehden juttu
Kurssikuvaus opinto-oppaassa

tiistai 10. syyskuuta 2019

Hyvää lukutaidon päivää!

Uusimmat hankintani
Alkujaan tämä merkintä oli tarkoitus julkaista viimeistään viime sunnuntaina. Mutta aikataulullisista syistä ehdin vasta nyt editoimaan ja julkaisemaan tekstin...

Sunnuntaina 8.9.2019 vietettiin kansainvälistä lukutaitopäivää. Tapahtuma on YK:n (unesco) 1960-luvulta lähtien pitämä päivä, jolloin keskitytään lukutaidon merkitykseen mm. tasa-arvon ja koulutuksen suhteen. Samana sunnuntaina järjestettiin aiheeseen liittyvä, Lasten ja nuorten liiton organisoima #ReadHour-tapahtuma, jolloin ihmisiä rohkaistiin lukemaan tunnin ajan klo 19 lähtien.

Voisi varmaan itsekin kertoilla omista lukujutuista tähän väliin? Opin lukemaan perinteiseen tapaan 1990-luvun alussa peruskoulussa parin ekan vuoden aikana tavaamalla aapista. Ikuisesti piirtynyt muistiin punakantinen Weelin+göösin aapinen, jossa seikkaili Onni ja Enni -nimiset karhut. Olikohan tokan luokan vastaava kirja vihreäkantinen? Varmaankin...

Varsinainen lukutoukka en ole koskaan ollut. Nuorempana en muista lukeneeni kovin innokkaasti. Paitsi jotain Aku Ankkaa. Varsinainen lukuharrastus alkoi kehittymään joskus yläasteikäisenä, jolloin aloin lukemaan esimerkiksi Arto Paasilinnan teoksia tai kirjastosta lainattuja scifi- ja fantasiakirjoja. Esimerkkinä voinee mainita Douglas Adamsin Linnunrata-sarjan tai Tolkienin teoksista Taru sormusten herrasta -sarja.

Mitä luen nykyään? Samoja kirjoja ja samantyyppisiä teoksia olen lukenut nykyäänkin. Paasilinnan romaaneista olen tainnut lukea suurimman osan. Ja kerännytkin lähes kaikki. Ja pari muutakin kirjasarjaa olen kerännyt lähes kokonaan.

Kirjakeräilystä olen kirjoittanut muutaman merkinnän aiemminkin. Viimeisimmät kirjahankinnat olivat Pokkaristo-sarjaan kuuluvia teoksia (Vitsikirja, Värssyjä) sekä Paasilinnan Auta armias ja Jäniksen vuosi. Kaikki kirppislöytöjä.

Olikohan muita maininnan arvoisia kirjoja, joita löytyy kirjahyllystäni? Klassisia sarjakuvia löytyy, joita varmaa jokaiselta löytyy (Aku Ankka, Tex Willer). Kirjoista voisi mainita myös Loru sorbusten herrasta (Tolkien-parodia) sekä Vernor Vingen Taivaan syvyydet -teos (joka itseoikeutetusti odottaa yöpöydälläni lukuvuoroaan).
Linkit
Nuori.fi
YK:n lukutaitopäivään liittyvä sivu
MTL:n Read Hour -sivu

Ja muihin aiheisiin!

Ensi viikolla alkaa eräs kansalaisopiston kurssi, jossa olen yhtenä vetäjänä. Kansalaisten digineuvontaa, eli periaatteessa atk-opastusta erilaisten digitaalisten laitteiden ja ohjelmien parissa.
Opiston kurssioppaasta

Niin, juu... Sosiaalista mediaa selatessa huomasin mainoksen/maininnan tän päivän teemasta. Päivän teemana on itsemurhien ehkäisyyn paneutuva teema. Lisää voi lukea vaikka Mieli-sivuston tapahtumaosiosta.
Kuvakaappaus Jodelista


tiistai 3. syyskuuta 2019

Kirjojen keräily (Pokkaristo, Mystiikan maailma, Paasilinna jne)

Kävin tuossa läpi kirjahyllyäni, pientä inventaariota tein. Olen keräillyt paria eri kirjasarjaa vuosien ajan, passiivisesti tosin. Eli ostan kirjan kun törmään sellaiseen kirpputorilla tai muualla myynnissä (halvalla).

Eräs keräilemäni sarja on Kariston julkaisema Pokkaristo-sarja. Sarjassa on ilmestynyt kirjoja 1990-luvulta 2000-luvun alkuun. Kirjoja on ilmestynyt kolmessa eri kategoriassa (Runot ja mietelmät; Klassikot; Kodin kirjat), jotka erottavat toisistaan kansien eri värityksestä. Yritin etsiä tietoa kuinka monta kirjaa Pokkaristossa on julkaistu, mutta jostain syystä en löytänyt kattavaa listausta mistään. Hieman sieltä täältä löytyi hajatietoja eri kirjoista.

Pikaisesti laskeskelin, että kokoelmassa olisi 17 eri teosta. Tällä viikolla löysin muutaman kirjan lisää, jotka toivottavasti tulevat sitten loppuviikosta.

Pokkaristo-kokoelma
Kariston POKKARISTO-sarja

Vihreät kannet (”Runot ja mietelmät”)
Näin olen kuullut / Axel Fredenholm
Laulun lahja / Eino Leino
Elämänmyönteistä viisautta / Norman Vincent Peale
Runokirja

Puuttuvat
Profeetta / Kahlil Gibran
Värssyjä*
Geishan maailma - Tarua ja totta (Ilmari Vesterinen)*

Ruskeat kannet (”Klassikot”)
Pyhä kauhu / Ambroce Bierce
Kellariloukko / Fedor Dostojevski
Päällystakki / Nikolai Gogol
Erämaan kutsu / Jack London
Päivällisvieras ja muita kertomuksia / Marcel Proust
Kapteeni taivaassa / Mark Twain

Violetit kannet (”Kodin kirjat”)
Sivistyssanasto
Kotitietokone (Marita Ruokolainen)
Horoskooppikirja
Unikirja
Keittokirja
Entten tentten
Maailman satuaarteet

Puuttuvat
Vitsikirja*


PS.
Keräilykohteisiin kuuluu myös Arto Paasilinnan romaanit sekä Lademann-kustantajan Mystiikan maailma -kirjasarja. Niistä muissa merkinnöissä.

sunnuntai 1. syyskuuta 2019

Sekalaisia merkintöjä, elo-syyskuun vaihde 2019

Lueskelin viikonlopun lehteä, kun huomasin artikkelin lasten liikkumisesta ja liikunnasta. Oikeastaan jutussa pureuduttiin erään paikkakunnan liikuntatarjontaan. Jutussa kerrottiin äidistä, joka oli huolissaan liikuntaharrastusten vähyydestä. Keskiössä lähinnä liikuntaa tarjoavien paikkojen/tahojen määrää ja vähyyttä.

Hieman ihmetytti artikkelin valitsema kohde. Voiko sanoa kohde? Tapa, jolla juttu kirjoitettu ja mihin se kohdistuu. Jutussa käsiteltiin pelkästään kansalaisopiston tarjontaa. Heräsi kysymys... Järjestääkö Kittilässä liikuntaa muut kuin opisto? Eikö paikkakunnalla ole liikuntajärjestöjä, jotka järjestäisi liikuntaa?

Vaikea sanoa mikä tilanne on Kittilässä, voin verrata asiaa vain oman kokemuksieni ja oman kotikunnan kautta. Sodankylässä on ainakin kolme tai neljä liikuntajärjestöä, joiden kautta voi harrastaa liikuntaa. Löytyy jääkiekkoa, jalkapalloa, lentopalloa. Sosiaalisessa mediassa pari järjestöä on aktiivisesti mainostanut mm./esim. jumppaaikatauluistaa ja muista aktiviteeteistaan. Lisäksi kunnan liikuntapalvelulla on omat liikuntaohjelmansa. Mikä on siis tilanne naapurikunnassa? Onko heidän liikuntaharrastukset vain ja ainoastaan kansalaisopiston kurssien varassa? En osaa sanoa...


Pari tapahtumaa elo-syyskuun vaihteesta kenties?

Elokuun viimeisellä viikolla vietetään venetsialaisia. Venetsialaisia on juhlittu kauden vaihtuessa kesästä syksyyn. Wikipedian mukaan veneily- ja mökkeilykauden päätösjuhla; pidetään myös veden, tulen ja valon juhlana.

Eilen vietettiin (myös) Suomen luonnon päivää. Päivää vietetään siis elokuun viimeinen lauantai. Samaan aikaan järjestettiin myös Suomen Ladun Nuku yö ulkona -tapahtumaa.


Viikon aiheet olivat tässä tällä kertaa. Aion lähteä tästä kohta kauppaan ja sen jälkeen elokuviin. Lapinsuussa näytetään Crawl-elokuva. Ilokseni huomannut, että lähiaikoina ovat näyttäneet useampaa elokuvaa päivän aikana. Aiemmin näytöksiä/elokuvia oli yksi per päivä.