Helsinki 2.-9.7.2023, osa 5

Milloinkahan päivittelin viimeksi Helsingin reissusta? Ja milloinkahan saan viimeisen osan kirjoitettua? Tämä taitaa olla viides osa ja toiseksi vika postaus Helsingin reissusta. Matkan tein heinäkuun ekalla viikolla eli kolmisen kuukautta sitten. Onko siitä jo kolme kuukautta? Nopeaa menee aika...

Viime merkinnässä kerroin torstain (6.7.23) tapahtumista. Torstainahan minä kävin tutkailemassa taidetta eli Edefeltin näyttelyssä Ateneumissa. Tällä kertaa vuorossa on perjantain tapahtumat, taidetta on tälläkin kertaa luvassa.

Perjantaina 7.7.2023 alkoi tavanomaiseen tapaan aamiaisella. Aamiaisen jälkeen odottelin vielä jonkin aikaa ennen kuin lähdin kiertelemään nähtävyyksiä. Kummasti jää luppoaikaa ennen kuin paikat aukeaa. Museot ym. aukeaa pääsääntöisesti klo 11 aikoihin ja aamupalan syön jo ennen ysiä... No nokosillahan siitä selviää.

Torkahdin aamiaisen jälkeen, jonka jälkeen läksin keskustaan ratikalla. Kätevä kulkea ratikalla, kun lähin kulkee käytännössä vierestä. Ja kun ei tarvi erikseen lipuista välittää, kun on sovellus ja viikon voimassa oleva lippu...

Perjantain museo- ja taidekohteeksi valikoitui nykytaiteen museo Kiasma. Tarkoitus oli käydä Kiasmassa jo alkuviikosta, mutta käynti siirtyikin perjantaille. En tiedä mikä "johdatus" oli, mutta tarkistaessani museon aukioloaikoja alkuviikosta, huomasin museolla olevan ilmainen sisäänpääsy kuukauden ensimmäisenä perjantaina. Ja kas onnenkantamoista, kyseinen perjantai sattui olemaan nyt samaan aikaan Helsingin-reissuni kanssa.

Pari otosta Kiasman näyttelystä.

Kiasmassa oli meneillään (ja taitaa olla lokakuun 2023 loppuun) Touko Laaksosen eli Tom of Finlandin näyttely. Tunnettu suomalainen piirtäjä ja taiteilija, luonut uraa ja tunnetuimpia suomalaisia taiteilijoita ulkomailla. Aloitteli uraansa Suomessa maailmansodan jälkeen, ja alkoi saada tunnettavuutta 1950-luvulta lähtien. Mielenkiintoinen ja yllättävän laaja näyttely. Piirrosten lisäksi niin haastatteluja, muistiinpanoja ja luonnoksia, työvälineitä ja muuta reksiviittaa... Kannattaa käydä!

Tom of Finland -näyttelystä Kiasman sivuilla.

Kiasmassa oli myös esillä muitakin töitä. Kiasmassa on meneillään marraskuun loppuun asti Dreamy-näyttely, jonka teoksiin (ainakin osaan) tutustuin Kiasmassa käydessäni. En tiedä minkälainen karma minua seuraa tai minkälaisia onnenkantamoisia reissullani saankaan... Törmäsin näyttelyssä nimittäin erään lappilaisen taiteilijan töihin. Kalervo Palsan töitä oli myös näyttelyssä mukana. Viime kesänähän törmäsin sattumalta Reidar Särestöniemen teokseen Nordean (pankki) kokoelmia esittelevässä näyttelyssä.

Kalervo Palsan teoksia Kiasmassa.

Mitäs vielä? Museossa käynnin jälkeen päätin kävässä hakemassa junaliput kotimatkaa varten. Sijaitseehan rautatieasema lähes naapurissa. Käväsin siis ostamassa liput Rovaniemen junaan. Hieman tulostusongelmia kuitin kanssa, mutta sain lipun silti ilman suurempia ongelmia. (Ongelmat lipun kanssa alkoivat vasta seuraavana päivänä lähdön koittaessa, mutta siitä seuraavassa Helsinki-merkinnässä.)

Rautatieasemalla sijaitsevassa VR:n lippumyymälässä on muuten esillä hieman rautateiden historiaa (VR:n ja Suomen historiaa). Parin vitriinin verran kuvia, lippuja, konnareiden eli konduktorien työvälineitä... Söpöimmät ehkä olivat lastenliput, eli lapsille kirjoitetut omat junaliput. Aawww, söpöjä, miksei munkin lippu voi olla noin värikäs -tilanne!

Viikonlopun eli paluumatkan tapahtumista ja sattumuksista sitten seuraavassa Helsinki-merkinnässä. Joskus tulevaisuudessa, vaikea sanoa vielä ajankohtaa. Ilmestyy kun ilmestyy 😁

Kirjallista pohdintaa ja sekalaista höpinää sekä hieman kritiikkiäkin

Mistä aloittaisi? Vanhemmasta vai uudemmasta? Aikajärjestys oikein vai väärin? Kenties voisin aloittaa tuoreimmasta tapahtumasta, eli järjestys olisi uudemmasta vanhempaan. Mikäli ei iske väliin jonkinlainen ajatuksenvirtaa-tyyppinen välijuonne...

Josko kertailisi aluksi "shoppailusta" eli mitä on tarttunut mukaan eri kauppapaikoista...

Kansalaisopiston opetus on pyörinyt nyt kohta pari viikkoa, syyslukukausi taisi alkaa tosiaan syyskuun 11. päivä eli reilu 10 päivää. Itselläkin alkoi viime viikolla digiopastus, jonka johdosta piipahdin kirjastossa. Kirjastossa taitaa olla ympäri vuoden poistettujen kirjojen myyntihylly kirjaston aulassa. Tapani mukaan käyn myytävät kirjat pikaisesti läpi ennen oppituntien alkua. Yleensä en löydä mitään mielenkiintoista luettavaa, mutta tällä kertaa löysin muutaman kirjan. Ja kas, toinen kirjoista sattui olemaan keräämäni kirjailijan tuotoksiin.

Olen vuosia lukenut ja kerännyt Arto Paasilinnan teoksia. Onkohan Paasilinnalta ilmestynyt yli 30 kirjaa? Itselläni on karkeasti 2/3 Paasilinnan teoksista, suurin osa romaaneja (ilmestynyt fiktion lisäksi myös faktaa). Kirjastosta löytämäni kirja oli kokoelmateos, jossa oli kolme eri Paasilinnan teosta yksissä kansissa. Pitihän se saada kokoelmiini.

Tällä viikolla pyörähdin pitkästä aikaa kirppiksellä. Mukaan tarttui PMMP:n eräs levy sekä Anna-Liisa Haakanan eräs teos, jonka olen lukenu viimeksi... Öööö, yli 20 vuotta sitten? Kyseessä on paikallisen kirjailijan teos nimeltään Ykä yksinäinen. Haakanan pariskuntahan on sodankyläläinen kirjailijapariskunta, Veikko Haakana tosin on aikaa sitten jo edesmennyt. Tais molemmat olla aikoinaan opettajina jossain Sodankylän kouluista.

Pitänee lukassa kirja jossain vaiheessa. Muistin virkistämisestä voinee puhua. Jos en väärin muista, on kirja kuulunut äidinkielen kirjallisuuslistoihin (siis nämä äikän kirjalistat, jotka pitänyt lukea/tehdä esitelmä/keskustella yms jne tjsp). Ainakin täällä meilläpäin.

Mutta mistäs muusta minun pitikään vielä höpöttää? Ja esittää kritiikkiä? Tosiaan, kirjastosta! Tarkemmin sanoen koulu- eli oppilaskirjasto! Sodankylään on rakennettu uusi oppilaitos, peruskoulu, joka otettiin käyttöön vuosi sitten (eli syksyllä 2022). Ennakkotietojen, "mainospuheiden" perusteella koululta löytyy tilat peruskoulun lisäksi eri järjestöille, nuorisopalveluille/-työlle, koulutukseen liittyville jutuille, oppilaskirjastolle... Eli esim. nuorisotilat (seikkaillut vuosien varrella lie monessako paikassa), Revontuli-opiston kursseille tiloja, sekä kirjastolle.

Montako kertaa pitää mainita kirjasto? Monesti! Ilmeisesti minun ja suunnittelijoiden käsitykset kirjastosta eivät ole lähelläkään toisiaan. Pettymys!

Kävin töiden puolesta uudella koululla, opiston opettajien kokous. Samalla tutkailin koulun sisustaa, kun en aiemmin siellä ollut vielä käynyt. Silmiini sattui eteisaulassa pari hyllyä. Kirjaimellisesti, pari hyllyä! Voiko olla? Voiko tämä olla kirjastoksi kutsuttu alue?! Sieluni itkee verta! Sillä hylly- ja kirjamäärällä ei voi puhua muusta kuin... Jätänpä sanomatta, en halua sortua kiroiluun.

Koulu, jossa on yli 600 oppilasta. Kirjasto, jossa silmämääräisesti teoksia on kirja per oppilas. Mielestäni sais olla tuplaten, vähintään. Jossain on epäsuhdanne! Vaikka sanotaan, että tieto löytyy kaikki verkosta, ei se silti tarkoita sitä, että kaikki tieto olisi tavoitettavissa verkosta. Sähkökatko? Kaivuri kaivanut datakaapelin poikki ja netti alhaalla?

Aloinkin miettimään mihin ne aiemman koulun kirjat ovat kadonneet. Edellisessä koulussa oli vanha, käytöstä poistunut liikuntasali muutettu kirjastoksi. Pikaisen laskutoimituksen perusteella kirjoja ainakin nelinkertainen määrä... No toivottavasti tilanne paranee ajan myötä.

Koulun kirjasto

Hei muuten! Ajatus! Suunnattu lähinnä kustantajille ja koulukirjastoja hoitaville/hallinnoiville tahoille... Kustantajilla on varmaan varastoissaan "ylimääräisiä" kirjoja, joilla ei ole käyttöä. Kustantajat voisivat koota jonkinlaisen paketin (tarvi edes olla iso) ylimääräsistä kirjoistaan ja lähettää koulukirjastoihin. Pari kirjaa per kustantaja per aihe... Saisi kirjastot täydennystä, kustantajat mainosta jne.

Linkit, esitetekstistä saa kuvan minkälaista mielikuvaa markkinoitu uudesta koulusta
Tähtikunnan koulu Sodankylässä, Projektiuutiset 16.11.2022
Sodankylän monitoimikeskus / Tähtikunnann koulu, Sika Comfortfloor, referenssit 2022
Sodankylän monitoimikeskus, HSL Group

Musiikkia ja muita höpinöitä

Onkohan otsikko kuinka hämäävä? En ole varma mitä kaikkea musiikki-kategoria pitää sisällään. Tai siis mitä kaikkea voi sisällyttää musiikkiin jne. Mutta katsotaan...

Kävin tänään perjantaina kaupassa, ja hetken mielijohteesta ostin erään tarjoustuotteen. Jo pitempään, vuosien ajan olen pohtinut pitäisikö ostaa kyseinen laite. Jos vain löytyisi halvalla pieni/kompakti laite... No nyt tällä viikolla Tokmannilla sattui olemaan laite tarjouksessa. Niinpä käydessäni kaupassa, päätin vihdoin ja viimein ostaa levysoittimen! Siis LP- eli vinyylilevyjä soittavan levysoittimen. Minullahan on jo CD-levyjä soittava laite, joten sitä en enää tarvitse.

Merkinnän laidassa ostamani Lenco-soitin, kuva härskisti kopioitu netistä.

Aikoinaan meillä kotona on ollut levysoitin, mutta valitettavasti loppuvaiheessa se ei soittanut (pyörittänyt) enää LP-levyjä. Moottori rikki tai löystynyt hihna? En osaa sanoa. Ja enkä oikeastaan tiedä mihin kyseinen soitin on joutunut. Oli siinä kyllä kasettisoitin ja radiokin taisi olla, joten niitä olisi voinut vielä kuunnella.

Aina ajoittain vuosien varrella olen pohtinut saisiko mistään levysoitinta tai olisipa soitin jolla voisi kuunnella LP-levyjä. Silloin tällöin nimittäin törmää esimerkiksi kirpparilla mielenkiintoiseen levyyn, jonka haluaisi kuunnella. Mutta aina on tyssännyt siihen, ettei ole soitinta. Vihdoin ja viimein törmäsin sopuhintaiseen soittimeen, joten sellainen piti sitten ostaa. Nyt pitää vaan jostain niitä levyjä hankkia...

Olikohan minulla muuta? Mistä voisi vielä kirjailla kuin soittimista? Ehkäpä itse musiikista tai levyistä?

Vaikka ysärin loppupuolella ja vuosituhannen vaihteessa vaikutti LP-levyjen olevan historiaa, niin levyille on silti kysyntää. Levyt eivät ole manauksista ja ennusteista huolimatta kadonneet mihinkään. Jopa uusia levyjä julkaistaan! Olisiko ollut jokin Maustetyttöjen levy, jonka olisin ostanut sen ilmestyessä, mutta ei ollut vielä levysoitinta... LP ei siis ole kuolemassa.

Enempää ei tällä kertaa ole mielessä mistä kirjoittaa, joten loppukaneetit eli Seuraavaan merkintään!

PS! Löytyi muutama älppäri ja pääsin kokeilemaan soitinta. Jeeee, toimii! 

Helsinki 2.-9.7.2023, osa 4

Hiljaa mutta varmasti, eli merkintä kerrallaan kohti Helsingin reissun viimeisiä päiviä... Onkohan "reissumerkinnät" saavuttaneet nyt puolenvälin? Keskiviikko käsiteltiin viime merkinnässä (osa 3), tässä merkinnässä käsitellään sitten torstain asiat. Sen jälkeen olisi pari päivää käsittelemättä, eli perjantain ja paluun (lauantai+sunnuntai) merkinnät. Laskinko oikein? 4 + 2 = 6? Puoliväli on siis merkintöjen suhteen saavutettu. Mutta nyt itse asiaan, eli Helsingin torsain 6.7.23 tapahtumiin!

En taida osata käydä muissa paikoissa kuin museoissa. Tälläkin kertaa eksyin museoon, taidemuseoon jälleen kerran. Aiemmin kävin Amos Rexin taidennäyttelyssä, nyt suuntasin Ateneumin näyttelyyn. Museossa oli tällä kertaa esillä Albert Edefeltin teoksia. Näyttäviä ja erinomaisia teoksia! Kävin katsomassa lähinnä Edelfeltin näyttelyn, en kiertänyt jokaista näyttelyhuonetta. Olisi vienyt kai koko päivän kiertää jokainen näyttelyhuone ja kerros.

Piti Wikipediasta muutama termi tarkistaa, mutta asiaan! Edefelt (1854–1905) edusti Suomen taiteen kultakautta (1880-1910) viime vuosisadan vaihteessa. Luonto- ja maisemamaalauksia, potretteja, historiamaalauksia...

Pari teosta kiinnitti erityisesti mielenkiintoni. Lapsen ruumissaatto vuodelta 1879 sekä pari vuotta myöhemmin maalattu Ristiäissaatto (1880) herättivät... Tunteet on ehkä väärä sana, kenties ajatuksia olisi sopiva sana kuvaamaan tuntemuksia. Varsinkin vierekkäin ripustettuna pistää pohtimaan niin taidetta kuin itse aihettakin eri kanteilta.

Eräs toinenkin maalaus herätti jonkinlaisen ahaa- tai oho-fiiliksen. Ateneumissa oli esillä eräs väritykseltään erikoinen maalaus, ainakin minun mielestäni. En muista otinko kuvaa teoksesta, ja nimeä en tietenkään enää muista. Mutta teosta lähestyessä en kiinnittänyt huomiota teoksen aiheeseen vaan lähinnä sen värimaailmaan. Pohdin ensin olenko kadottanut värinäön, onko valaistuksessa vikaa, onko teoksen sijaan ripustettu valokuva... Teos nimittäin oli mustavalkoinen maalaus. Harvemmin näkee yhtä "väritöntä" teosta.

Näemmä olin sittenkin napannut kuvan teoksesta, tosin nimikyltistä en kokonaan saanut kuvaa. Mutta teos kuvaa tapahtumaa kauppatorilta, ja päivätty vuodelle 1885.

Lopuksi vielä pari otosta, jotka nappasin näyttelystä. Osa on Edefeltin maalaamia... Ja olihan siellä Ateneumissa muitakin maalauksia ja teoksia kuin Edefeltin. Ateneumin kokoelmat kattaa kait jonnekin 1950-luvulle asti, modernin taiteen aikaan asti. Karkea jako Ateneumin ja Kiasman välillä onkin käsite nykytaide, eli uudempi taide Kiasmassa ja vanhempi Ateneumissa.

Linkit
Edelfeltistä maksettiin ennätyshinta, Yle 4.12.2017
Albert Edelfeltin harvoin nähty maalaus uudelle omistajalle yli 300 000 eurolla – ostajana tunnettu ahvenanmaalainen miljonääri, TS 30.3.2023
Albert Edelfelt -näyttely Ateneumissa, Lily 4.7.2023

Seuraava Helsinki-merkintä tulee sitten kun tulee, en osaa tarkemmin päivämääriä sanoa tähän hetkeen. Mutta perinteiset loppukaneetit tähän väliin eli lisään kuvia, kunhan olen saanut valittua ja editoitua sopivat kuvat.