tiistai 25. toukokuuta 2021

Don't panic!

Tänään, 25. toukokuuta, vietetään pyyhepäivää, englanniksi towel day. Päivää on vietetty jo 20 vuotta, eli toukokuusta 2001 lähtien.

Päivää on vietetty Douglas Adamsin ja hänen Linnunrata-teoksien innoittamana. Teoksessa pyyhettä pidetään liftareiden ja matkaajien tärkeimpänä varusteena. Antaa suojaa ja apua tiukoissa paikoissa. Pyyheen lisäksi kirjasarjassa esiteltiin erittäin käyttökelpoinen neuvo matkaajille: Älä panikoi!

Sattumaa tai ei, mutta nyt parin viikon aikana olen lukenut Adamsin teosta. En tosin ole päässyt vielä päässyt kovin pitkälle lukemisessa, mutta enköhän ole saanut luettua teoksen nyt kesän aikana.

Asiasta kukkalaatikkoon. Tai ei kukkalaatikkoon, mutta luontoon silti. Mainitsinko viime merkinnässä muuttolinnut? Nyt parin edellisen viikon aikana muuttolintujen määrä on kasvanut huomattavasti. Pikkulintuja ainakin parveilee kohta liiankin kanssa takapihalla. Lokkeja on ainakin pari kappaletta pörrännyt läheisen vesistön tuntumassa. Puhumattakaan muista vesilinnuista. Mutta nyt viikon ajan on tuossa viereisessä lammikossa uiskennellut joutsenpariskunta. Etsiiköhän pesäpaikkaa?


perjantai 21. toukokuuta 2021

Tekemisiä ja niin eespäin

Pitkästä aikaa tännekin jotain merkintää. Jälleen kerran klassinen aloitus. Eli parin viikon välein tehtävä merkintä, jonka aloituksessa voivotellaan harvakseltaan syntyviä merkintöjä.

Mutta asiaan!

Mitä olen tehnyt? Mitä on kuulunut arkeeni? No ei mitään kummempaa. Kotona olen viihtynyt pääasiassa. Rovaniemen reissusta taisinkin viime merkinnässä kertoakin. Muualla en olekaan käynyt. Tylsä minä, harvoin tulee matkusteltua...

Luontoaiheisiin seuraavaksi. Eletään toukokuuta eli kevätaikaa. Valonmäärä on lisääntynyt, lumet sulaneet (tai sulamassa), luonto alkaa heräilemään talven jäljiltä. Inspiroidun tässä vähän aikaa sitten kukkamultien vaihtamisesta. Nyt kevättalven aikana katselin aikani paria kasvia, mietiskelin pitäisikö vaihtaa mullat. Oikeastaan kasvien ruukut alkoivat olemaan liian pienet kasvien kokoon nähden.

Viimeksi vaihdoin kasvien mullat pari vuotta sitten, jolloin vaihdoin myös ruukut pariin kukkaan. Olisi ehkä voinut hankkia ruukuista kokoa isommat versiot? No, sama kait tuo... Edelliset ruukut taisivat olla halkaisijaltaan 18 cm ja nyt nämä uudet taisivat olla 20 sentin ruukkuja. Korkeusero taisi olla samaa luokkaa. Ans katsoa sitten parin vuoden päästä onko kasvit kuinka paljon kasvaneet, jos ovat parissa vuodessa kasvaneet, no paljon.

Kolmen kasvin mullat ja ruukut ovat vaihdettu. Vielä olisi sama operaatio parin kasvin kanssa. En vain vielä uskalla koskea kasveihin, sillä ovat tällä hetkellä kukassa. Varsinkin kun yksi kasveista sen verto ranttu, ettei joka vuosi kuki. Toisaalta, edelliskerralla pukkas kukkaa pari kertaa tyyliin parin kuukauden välein. Pitänee sitten kukkimisen jälkeen tehdä vaihto-operaatio. Ja samalla jakaa kasvi useampaan ruukkuun. Lähtenyt pari "ryöstökästä" kasvamaan varsinaisen kasvin rinnalle.

Käväsin pitkästä aikaa alkuviikosta eli maanantaina verikokeissa. Psoriasislääkitykseen kuuluvia (turva)verikokeita... Jälleen kerran käsi mustelmilla, vaikka verinäytteet saatiinkin otettua suht helposti. Minulla passaa olemaan nuo verisuonet välillä hakusassa, joten välillä niitä on jouduttu etsimään pitempään ja useamman hoitsun toimesta. Ja välillä ei tarvi kauaa istua labranpenkillä, kun koeputket on jo valutettu täyteen melkeinpä silmänräpäyksessä.

Aloinkin miettimään... Kuinkakohan paljon hoitohenkilökunnan tietotaito yms vaikuttaa verikokeenottotilanteeseen. Itse olen aina inhonnut neulanpistoja (ja sairaalaan puhdistusaineiden hajuja), joten varmaankin se on suht vakio. Matemaattiset termit, prkl! Muuttuja ja vakio... No kuiten. Välillä on hoitajia, joiden ei tarvitse ees etsiä suonta ja saa koeputkeen tarvittavat aineet. Toisilla taas menee jo pitempään. Onkohan hoitsuissa vampyyreja tai sääskiä?

Mitäs vielä olen hommaillut? Olen tietsikalla naputellut tekstityksiä. Koneella on pari leffaa, jossa ei ole ollut suomi-tekstejä. Niihin on pitänyt sitten naputella tekstit.

Olenkohan joskus kertonut tekstityksistä? Hämärä mieli- ja muistikuva asiasta... No, kertaus on opintojen setä. Eli yksinkertaisimmillaan tarvitaan vain tekstinkäsittelyohjelma, jolla tekstitys ja aikakoodit naputellaan talteen. Eli millä kohtaa mitäkin sanotaan. Tämä tiedosto sitten tallennetaan samaan kansioon .srt-päätteellä, ja videosoitin tunnistaa tekstityksen ja näyttää sen. Toivottavasti. Eilettäin sain valmiiksi Ihmeellinen on elämä -leffan tekstityksen (esimerkkinä kuvakaappaus).


lauantai 8. toukokuuta 2021

Rovaniemi extempore

Tuli torstaina käytyä pitkästä aikaa Rovaniemellä. Ex tempore eli hetken mielijohteesta. Aikaa kun oli, niin aattelinpa kävässä "isolla kirkolla". Pitemmän päälle nk. neljän-seinän-sisällä-homehtuminen ei oikein tuntunut houkuttelevalta vaihtoehdolta. Jotain vaihtelua tartti saada arkeen.

Mitään kummempaa suunnitelmaa ei ollut, tuolla pitää ehdottomasti käydä -kohteita ei ennakkolistalta löytynyt. Ennakkoon olin suunnitellut vaihtoehdot kohteista, joissa voisi ehkä käydä. Lopullinen listan kokoonpano varmistuisi vasta tultuani kotiin. Kun varmaksi ei voi sanoa kuinka kauan matkalla menisi ja kuinka kauan uhrautuisi eri kauppapaikoissa...

Läksin liikenteeseen sen verto myöhään, että Rovaniemelle päästyäni oli päivä puolessa ja lounasaika. Ruokailupaikaksi valikoitui tuttu ja turvallinen Comico. Vuosien ajan käynyt syömässä Comicossa, ja en ainakaan kummempaa valittamista ole koskaan löytänyt. Olenkohan juminut ja urautunut? Huomasin juuri, että tilaan aina saman pihvin (mikäköhän cotsico se nyt olikaan). Kastike tainnut vaihdella aina kattauksen mukaan...

Liekö nuo koronarajoitukset tai -pelot, mutta kumman vähän oli asiakkaita syömässä. Normaalisti/aiemmin olisi ollut useammassa pöydässä asiakkaita (vähintään puolillaan?). Nyt tais olla niin, että mun lisäksi kahdessa tai kolmessa pöydässä muutama hassu asiakas. No ainakin turvaetäisyydet toimii tuolla asiakasmäärällä.

Missä tuli muualla käytyä? Katsastin Minimani-myymälän, taitaa olla ketjun uusin myymälä ja samalla Rovaniemen uusin hypersupersuurimarketti-osaston myymälä Rovaniemellä. No, isohan se oli. Ja uusi. Avattu viime vuonna? No, kauppa itsessään ei herättänyt mitään ahaa-elämystä. Ihan perus superhypermarketti, jota nämä jo tutuksi tulleet prismat ja cittarit muutenkin edustavat. Hintatasoon en kummemmin perehtynyt, kun piipahdin pikaisesti "vain ovensuussa" katsastamassa kaupan (ja toteamassa kaupan olevan samasta muotista kuin muutkin kaupat). Hintavertailua sen suhteen siis en tehnyt.

Suuntasin Minimanin jälkeen SPR:n Kontti-myymälään. Voiko Konttia kuvailla kirppikseksi? Ei ihan perinteisessä mielessä kirppis, vaikka samaa ajatusta noudattaakin käytetyn tavaran myynnin osalta. Wikipedian artikkelin määrittelee sanalla kierrätystavaratalo. Englanniksi taidetaan käyttää termiä second-hand? Mutta asiaan... Mitä ostin? No kirjallisuutta ainakin. Douglas Adamsin Linnunrata-kirja tarttui mukaan. Palatessanin kotiin huomasin ostaneeni kirjan jo aiemmin. Ei siinä mitään, toinen kirja on uudemaa painosta ja toinen vanhempaa. Pitänee katsoa onko eroja (ja laittaa toinen kiertoon, jos ei ole eroja). Täydensin myös astiastoani parilla lasilla. Olen saanut joskus pari lasia lahjaksi, ja nyt täydensin sarjaa nyt löytämilläni laseilla. Kun ei koskaan tiedä milloin seuraavan kerran törmää vastaaviin laseihin, ainakaan halvalla. Harvemmin nimittäin olen nähnyt niitä laseja myynnissä kirppiksillä yms. Kirjojen ja lasien lisäksi ostin pari leffaa. Aina Kontissa käydessäni tutkailen kirja- ja leffaosaston, josko löytyisi jotain mielenkiintoista. Aina ei löydy, mutta silloin tällöin löytyy jotain jonka voisi lukea tai katsoa.

Olikohan muuta? Citymarketin kautta kotiin. Hieman alkoi hirvittämään kassalla, kun loppusaldo alkoi lähestymään satasta. Innostuin nimittäin ostelemaan hieman vaatteita. Jostain syystä tulee ostettua vaate tai pari, kun käyn cittarissa. Tarjonta sen verto hyvä, että löytyy minullekin jotain.

Kansien kuvat poimittu netistä.