sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Kirjoittaminen ja sarjakuvia

Pakko tunnustaa: sorruin ostamaan sarjakuvia käydessäni kaupassa. Nimittäin Roope-setä -lehden viimeisen numeron. Roope-lehti siis lakkaa olemasta, tilalle tulee DuckTales-lehti, kenties paremmin tunnettu nimellä Ankronikka.

Viikolla keskustelimme käsinkirjoittamisesta. Tarkemmin sanottuna käsialasta ja kaunosta (kaunokirjoitus). Keskustelimme miten kaunokirjoitus on kokenut jonkinlaisen "inflaation", sitä kun ei nykyään opeteta koululaisille. Opetetaan pelkästään tekstaamaan, eli opetetaan nk. keppikirjaimet.
Keskustelun innoittaman käsialanäyte

Opin kirjoittamaan 1990-luvun alussa, jolloin aloitin koulunkäynnin. Ensin tekstaamalla eli nk. keppikirjaimilla, sitten kaunokirjaimin. Tuolloin opetellut kaunokirjaimet oli otettu käyttöön 1980-luvun lopulla, jolloin graafikko ja kalligrafi Toivo Heiskasen suunnittelema mallisto otettiin käyttöön.

Ja syy miksen kirjoita käsin: inhoan käsialaani, se on välillä vaikealukuista jopa minulle itselleni. Kaiken lisäksi en ole tottunut kirjoittamaan käsin, kädet puutuu pitempää tekstiä kirjoittaessa.

Linkit
Legendaarinen Roope-setä-lehti lopettaa – ehti ilmestyä melkein 40 vuotta, IS 10/2017
Hyvästit Roope-sedälle: nostalginen sarjakuvalehti lopettaa - uskolliset tilaajat harmissaan, IL 10/2017


Kaunokirjoituksen opetus loppuu – katso, miten kauno muuttui vuosikymmenien aikana, Ilta-sanomat 5/2016
Kau­no­kir­joi­tus jää historiaan – Tässä uudet kirjaimet, Kaleva 8/2015

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti