Kirjallisuutta, lukemista ja muita höpinöitä

Pääsiäinen oli ja meni, ei mitään kummempaa tapahtunut. Perinteiset pääsiäismenot peruuntuivat (standup ja porokisat), mutta ei sitä varmaan muutenkaan olis tullu monessa menossa käytyä.

Eilettäin torstaina olin yhteyksissä Rovaniemelle. Kyseessä oli lääkäriaika ihopolille. Ensimmäistä kertaa olin etäyhteyksien kautta vastaanotolla. Ja ensimmäistä kertaa tuli käytettyä Skypeä. Ja videopuhelua. Ja eihän se ilman teknisiä ongelmia täysin onnistunut. Mikrofoni ei nimittäin toiminut (mutta ääni kulki sitten ihan tavallisen puhelimen kautta).

Tosiaan, lääkärille oli aika. Itsellä on psoriasis-lääkityksessä erityiskorvattavuus, joka pitää parin vuoden välein uusia. Tähän piti sitten saada tokarit lääkäriltä. Ajanhan minä varasin jo aikaa sitten (tammikuu?), mutta tämän koronaepidemian johdosta paikanpäälläkäynti muuttui etäyhteydellä hoidettavaksi ajaksi (eli vastaanottoaika muuttui "soittoajaksi"). Ei mitään kummempaa, verikokeiden tulokset ok ja lääkitys jatkuu samana ainakin kesän yli. Syksyllä katsotaan ja kokeillaan toista lääkitystä. Mutta mitään maailmaakaatavaa ei ole sen suhteen.

Kun karanteenista puhe... Näin karanteeniaikana (suositus koronaepidemian leviämisen estämiseksi) aikana saattaa aika käydä pitkäksi. Mitä itse olen tehnyt karanteeniaikana? En juuri mitään erikoista, tavanomaisesta poikkeavaa. Olen lukenut muutaman kirjan ja katsonut pari tv-sarjaa. Yle Areenasta olen katsonut mm. Tankki täyteen -sarjaa ja Star Wreck -leffaa. Tietokoneella olen katsonut Game of Thrones -sarjan pari ekaa kautta. Ja dvd:llä löytyy vielä joitain Kummeleiden ohjelmia...

Kirjoista tulikin mieleen. Olen kerännyt Kariston Pokkaristo-sarjaa, josta on puuttunut pari osaa. Nyt tänä keväänä sarja täydentyi kolmella kirjalla. Olenkohan maininnut asiasta? Anyway... Selailin tuossa sosiaalisen median syötteitä, ja törmäsin pariin kirjallisuuteen liittyvään mielenkiintoiseen merkintään ja aiheeseen. Olen törmännyt somessa pariin lukemista edistävään kampanjaan. Tai oikeastaan, voiko puhua kampanjan sijaan haasteesta? Kampanjoissa tai haasteissa yhteisenä tekijänä voi pitää ehkä kansalaisten aktivointia, innostaa lukemaan kirjoja ja kirjallisuutta lajista ja tyypistä riippumatta.

Esimerkiksi Sodankylässä on meneillään mm. miehille suunnattu lukemishaaste. Kampanjassa haastetaan myös miehiä aktiivisempaan osallistumiseen lukemisen ja kirjallisuuden saralla. Aiheesta voi lukea lisää vaikkapa kirjaston blogista tai kotisivuilta.

Lisäksi törmäsin eri some-alustoilla pariin kirjoihin liittyvään aiheeseen. Esimerkiksi "hästäkeillä" eli aihetunnisteilla #olenlukija ja #minäluen löytyy mielenkiintoisia merkintöjä lukemiseen liittyen. Itse esimerkiksi mielenkiinnolla lueskelin keskusteluja siitä mikä lasketaan lukemiseksi, millainen on kirjallisuutta. Voiko aikuinen lukea lapsille suunnattua kirjallisuutta tai fantasiaa...

Lukeminen ei katso ikää, eikä se jaottele lukijaansa eri katekorioihin. Itse voin myönnän lukeneeni (ja katsoneeni) esimerkiksi Harry Potterit aikuisiällä. Ja myönnän lukevani sarjakuvia.

Onko sarjakuvat muuten kirjallisuutta? Kirjoja niistä ainakin voi tehdä, ja luetaanhan sarjakuvia siinä missä "normikirjoja"...

Viimeisin lukemani kirja? No erään sarjakuva-albumin luin viimeksi "kannesta kanteen". Tietokirjallisuuden puolelta selailin tietosanakirjaa, etsin nimittäin erään sivistyssanan selitystä. Ja seuraavaksi jatkan tietokirjallisuuden parissa, Ilmari Vesterisen teos Geishan maailma.

Muut höpinät

Sodankylässä on mitattu ennätysmääriä lumensyvyyden suhteen. Jossain vaiheessa lunta oli virallisten lukemien mukaan yli 120 cm. Olikohan 122 vai 124 senttiä? Kalevan sivuilta löytyvästä Maikkarin uutisvideossa mainitaan 128 cm. Paljon on lunta... Tänään (su 19.4.20) virallisen mittauspisteellä oli lumensyvyys 117 cm.

Tällä viikolla ilmoitettiin ens kesän leffafestareiden toteutumisesta. Elokuvajuhlat järjestetään, mutta etänä. En tiedä sitten miten käytännössä toteutetaan... Asiasta kertoi mm. Yle.

Kiitos käynnistä, tervetuloa uudelleen!
Kuvan lähde IS