Tänä vuonna tulee kuluneeksi 120 vuotta ensimmäisen kansalaisopiston perustamisesta. Vuonna 1899 Tampereella perustettiin Suomen työväenopisto. Nykyään kyseinen opisto tunnetaan Tampereen seudun työväenopistona, joka aloitti vuonna 2013 Tampereen ja Ylöjärven opistojen yhdistyessä.
Tampereen työväenopiston toiminta käynnistyi syksyllä 1899, jolloin opisto tarjosi viikoittain opetusta 10 oppitunnin verran. Ensimmäisenä toimintavuotena opistossa opiskeli reilut 500 oppilasta. Nykyisin Tampereen seudun työväenopisto tarjoaa n. 1100 kurssia lukukausittain, ja vuosittain yli 33 000 kurssilaista osallistuu kursseille [lähde: opiston sivut]. Nykyisin Suomessa toimii yhteensä 181 kansalaisopistoa, joiden tarjoamille yli 2 miljoonalle opetustuntille osallistuu n. 650 000 opiskelijaa.
Työväenopistoliikkeen perustana alun alkaen oli aate, joka pyrki tarjoamaan työväestölle sellaisia tietoja ja taitoja, joita maatalousyhteiskunnan kasvateilta ei löytynyt. 1800-luvun loppupuolella maatalousvaltaisessa Suomessa väkiluvun kasvaessa ja teollistumisen myötä yhteiskunnalliset muutokset vaikuttivat väestön elinoloihin. Työväestön vähäiseen koulutukseen ja alhaiseen sivistystasoon haluttiin muutosta. Opetuksella haluttiin nostaa ihmisten sivistystaso sellaiseksi, että työväenluokka kykenisi omin avuin osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja parantamaan olojaan. Työläiset itse alkoivat puolestaan järjestää keskuuteensa vapaamuotoisempaa opintotoimintaa. Työväenyhdistykset pyrkivät perustamaan kirjastoja, järjestämään luentoja ja aikuisopetuskursseja.
120 vuodessa kansalais- ja työväenopistotoiminta on levinnyt jokaisen suomalaisen kunnan alueelle. Toiminta-ajatus on edelleen monelta osin sama: tarjota suomalaisille tässä ajassa tarpeellista osaamista. Tänä päivänä kurssitarjontaan kuuluu mm. taideaineiden, käsityön ja musiikin kursseja, kieli- ja kirjallisuuskursseja, kotitalouden, liikunnan ja tietotekniikan kursseja sekä yhteiskunnallisia aineita. Vuosien varrella kansalaisopisto on voinut toimia nimellä kansalaisopisto, työväenopisto, opisto, vapaaopisto tai aikuisopisto.
Tarkemmin kansalaisopistojen historiasta voi lukea Kansalaisopistot-sivuston Kansalaisopistotoiminnan historia 1899-2017 -osiosta.
SKS:n ja KoL:n yhteinen muistitietokeruu kansalais- ja työväenopistoista
Juhlavuoteen liittyen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) ja Kansalaisopistojen liitto (KoL) järjestävät muistitietokeruun kansalais- ja työväenopistoista. Keruu on osa SKS:n arkistotyötä, jolla tallennetaan suomalaista kulttuuriperintöä. Keruu on käynnissä 15.10.2019 asti.
Oletko opiskellut kansalais- tai työväenopistossa? Mitä opiskelit ja miksi? Mikä merkitys oppimillasi asioilla on ollut elämässäsi? Mikä saa sinut kenties aina uudelleen ilmoittautumaan kursseille? SKS ja KoL järjestävät avoimen muistitietokeruun, jolla kerätään muistoja kansalais- ja työväenopistoista. Muistitietokeruulla kerätään muistoja opiskelusta kansalais- tai työväenopistoissa sekä opiskelijoiden ja opettajien näkökulmasta. Keruuseen osallistutaan vapaavalintaisen mittaisella ja tyylisellä kirjoituksella.
SKS ja KoL toivovat, että kerrot muistoja opistosta. Kirjoituksessa voit halutessasi esimerkiksi kertoa, minkälaisia asioita olet opiskellut ja miksi, sekä pohtia, mikä merkitys oppimillasi asioilla on ollut elämässäsi. Voit myös kuvailla, minkälaista opiskelu oli käytännössä tai miettiä, mikä saa sinut kenties aina uudelleen ilmoittautumaan kursseille. Keruun tuloksista tiedotetaan keväällä 2020.
Tarkemmat vastausohjeet löytyvät Kansalaisopistot.fi-sivustolta.
Linkit ja lähteet
Kansalaisopistot.fi, kansalaisopistojen yhteinen sivusto
Wikipedia
- Kansalais- ja työväenopistot
- Koulutus Suomessa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti