Sain joululahjaksi pari kirjaa. Oikeastaan useamman kuin pari, kaikenkaikkiaan neljä. Dekkareita ja jännitystä. Suurimman osan olen saanut jo luettua, eilen sain luettua Pendergast-sarjan kirjan luettua. Vielä olis yksi lahjakirjoista lukematta, mutta sen jätän myöhemmäksi. Sitä ennen pitää lukea Rei Shimura -sarjan uusin julkaisu.
Itse asiaan, eli miksi aloin merkintää kirjoittamaan. Pari sanaa kirjoista, arvostelua ja arvioit kehiin.
Rei Shimura menetysten rannikolla on kirjasarjan viimeinen osa. Tapahtumat sijoittuvat Japaniin ja aikaan, jolloin maanjäristys ja tsunami on vaurioittanut Japania voimakkaasti (sekä Fukushiman ydinvoimalaa). Rei Shimura on matkustanut Japaniin auttaakseen siellä asuvia ystäviään.
Pentergast - Kuolleiden kirja on osa kirjasarjaa, jonka pääosassa on amerikkalainen etsivä/poliisi. Tässä kirjassa näyttämönä on museo ja sinne rakennettava näyttely, egyptiläinen hautakammio. Museo joutuu hyökkäyksien kohteeksi, tapahtuu murhia ja muuta mukavaa.
Ja nyt arvioita ja arvosteluita kehiin! Pentergast ei ole ehkä minun makuun. Liian monimutkainen minun makuuni. Liian paljon sulatettavaa minulle. Joissain kohdissa piti palata taaksepäin tarkistamaan kuka oli kukakin ja kuka oli tekemässä mitäkin. Enemmän pidän Rei Shimurasta. Shimurassa selkeämpi juoni, muistettavampi. Ainakin henkilöhahmojen suhteen.
PS.
Pohdin Fukushiman kohdalla suomalaisia voimalaitoksia. Millaiset turvatoimet täällä on? Miten luonnonvoimat otettu huomioon turvallisuudessa? Täällä tuskin tarvitsee pelätä hyökyaaltoja... 9/11-iskujen jälkeen huolen aiheena olivat terrori-iskut (lentokone iskeytyy laitokseen), Fukushiman jälkeen huomio kiinnittyi luonnonvoimiin. Onko näin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti