Tosiaan, kaverin kanssa päätettiin käydä Viiankiaavalla. Voisi sanoa, että vihdoin ja viimein tuli käytyä Viiankiaavalla. Itse en ole käynyt kertaakaan kyseisellä luontoreitillä, vaikka suunnitelmissa (ja puheissa) onkin ollut useamman vuoden ajan... Kaveri kyllä on käynyt useammankin kerran Viiankiaavalla.
Tulipahan käveltyä, useamman kilometrin... Päivän päätteeksi aivan naatti! Luontoon.fi -sivuston mukaan reittien pituus vaihtelee neljästä kilometrista aina reiluun 7 kilsaan. Pisimpää reittiä emme kävelleet, mutta kyllä tuossa lyhyemmässäkin reitissä on ihan kunnioitettavasti matkaa.
Mitä kaikkea teimmekään? Tai siis mikä oli kohteemme... Luontopolkua seuraamalla päädyimme Viiankijärven kodalle. Kodalla nautimme retkiruokaa, eli toisin sanoen paistoimme makkaraa ja joimme kahvit.

Mitä muuta näimmekään matkan varrella? Pari lintua tuli bongattua, pikkulintuja pääasiassa. Takaisinpäin tullessa törmäsimme myös joutseneen. "Törmäsimme", huono sanavalinta... Paremmin sanottuna: näimme joutsenen uimassa erämaalammikossa.
Luontopolun varrella on erittäin informatiivisa ja hyvin toteutettuja infotauluja. Itse ainakin pidin taulujen tyylistä ja ulkoasusta, sisällöstä puhumattakaan...
Linkit
Viiankiaavan soidensuojelualue, Luontoon.fi
Viiankiaapa, Ymparisto.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti