Sekalaisia merkintöjä, huomioita ja pohdintoja, 11/2024

Kuvakaappaus
Googlen katunäkymästä

Sodankylässä palvelee erään rovaniemeläisen kumikorjaamon sivupiste. Lie kuinka kauan palvellut Sodankylässä, liike eli Rovaniemen piste perustettu kotisivujen perusteella 1940-luvulla.

Sodankylässä kumikorjaamo sijaitsee näkyvällä paikalla 4-tien varrella. Joskus 1990-luvulla rakennuksen seinälle ilmestyi näyttö, joka kertoi ulkolämpötilan. Isot punaiset numerot näkyivät kauas, ja aina pää kääntyi näyttöä kohti kun liikkeen ohi kulki. Aikaa kului, ja niin kului myös mittaristo ja näyttö. Joskus 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä mittaristo rapistui, eikä sitä enää korjattu tai huollettu säännöllisesti. Loppuvaiheessa osa numeroiden valoistakin puuttui kokonaan. Jossain vaiheessa taulu poistui kokonaan, jäljelle jäi vain haalistuma mittarin paikalle.

Vaikka mittaritaulu poistuikin vuosia sitten, vanhasta tottumuksesta pää aina silloin tällöin kääntyy kohti kumikorjaamon seinää. Tuttu ilmiö psykologiasta, Pavlovin ehdollistamiskokeet jne. Vaikka kuinka useasti kääntyikin pää kohti seinää, enää ei seinä kertonut ulkolämpötilaa. Mutta!! Tällä viikolla liikkeen ohi ajaessani käänsin katseeni jälleen liikettä kohti. Mitä vanhat kurttuiset silmäni näkivätkään? Seinään oli asennettu uusi näyttö! Tällä kertaa peräti uusilla ominaisuuksilla lisättynä. Lämpötilan lisäksi näkyi kellonaika (vuorottelivat näytöllä). Tekstin värikin oli vaihtunut punaisesta valkoiseen.

Pyykinpesu ja -huuhtelu

Kuinka moni käyttää pyykkiä pestessä huuhteluainetta?

Pyykkiä pestessä käytetään veden lisäksi pesu- ja huuhteluainetta. Pesuaineen käyttöön on selkeät, ymmärrettävät perusteet. Pesuaine reagoi likaan, poistaa likaa tekstiileistä eri kemiallisin keinoin. (Onko reagoi oikea/kuvaava termi?) Mutta entä huuhteluaine? Mikä sen funktio loppujen lopuksi on?

Huuhteluaine on mielestäni... Ööö, nurinkurinen aine? Mielestäni tarpeeton huuhtelu-toiminnan ja -periaatteen kannalta. Pyykkiä pestessä ensimmäisillä kerroilla ("kierroksilla") lika peseytyy pois pesuaineen avulla. Pesun jälkeen on vuorossa huuhtelu. Huuhtelussa pyykistä eli tekstiileistä huuhdellaan siinä vielä olevat liat ja pesuaineet pois. Siinä mielessä huuhteluaine on turha. Miksi pyykkiin lisätään jotain, jos pyykistä/tekstiilistä pyritään poistamaan ylimääräiset ainesosat pois?

Hei muuten! Miten patalaput pestään? Heitetään pesukoneeseen muun pyykin joukkoon ja pestään? Luin juuri erään patalapun ohjelappua, jonka mukaan patalappu "ei saa joutua kosketuksiin [...] veden kanssa". Miten minä saan silloin pestyä kyseiset tekstiilit, jos vettä ei saa käyttää? Ei siinä, kielloista huolimatta pesin patalaput pesukoneesssa. Ei hätää, patalaput säilyivät ehjänä eikä räjähtäneet veden kosketuksesta.

Lisäkysymys patalapuista: Kuinka usein pesette patalaput? Ja missä lämpötilassa? Itse pesen patalaput ehkä kerran tai pari vuodessa. Ja joko 40 tai 60 asteessa riippuen materiaalista (esim. villa ei kestä korkeita lämpötiloja).

Mitä patalapulla saa ja voi tehdä?

Sosiaalinen media

Uusia merkintöjä RePost-blogissa! Arvostelussa eräs aasialainen olut, käykääs lukasemassa.

Olikohan muuta? Ei kait tällä kertaa muuta, ei ainakaan muuta tule mieleen tällä hetkellä. Joten seuraavaan kertaan!

Niksipirkkaa ja muita neuvoja

Hei! Olisiko niksipirkan aika? Tässä yksi päivä pesin pyykkiä ja huomasin pesuaineen olevan vähissä. Siispä seuraavalla kauppareissulla oli tiedossa pesuaineen osto. Vanhan purkin pohjalla oli jäljellä vielä liru pesuainetta. Ei tarpeeksi, että sais "täyden satsin", mutta ei niin vähää että viitsisi heittää roskiinkaan. Mitä tehdä?

Koska aineet passaa olemaan koostumuksiltaan lähes samanlaisia, niin päätinpä valuttaa jäljellä olevat pesuaineet uuteen pesuainepurkkiin! Purkithan eivät ole aina täysiä, piripintaan täytettyjä purkkeja, joten vallan mainiosti mahtui ne jäljellä olevat pesuaineet uuteen purkkiin. 👍

Pesuaineenloput uuteen purkkiin

Mitä muita niksejä löytyy? Enpä minä äkkiseltään muita niksejä keksi tähän hätään... Tai no hetkinen! Kynttilät? Oikeastaan kynttilänjämät!

Kynttilöistä jää vääjäämättä pätkä tai pari, koskaan ei ole poltettu loppuun asti. Mikäli kynttilämassa, tali, on muuten puhdasta (ei nokea jne), niin saatan säästää palat myöhempää käyttöä varten. Takkaa tai uunia lämmittäessä kynttilämassaa voi murustella esim. pahvisten kananmunakoteloiden päälle, niin ne toimivat nk. sytytyspaloina.

Niin, juu! Näin syksyllä ilmojen kylmetessä alkaa myös (pikku)lintujen ruokintakausi. Olen iät'ajat ruokkinut lintuja niin siemensekoituksilla kuin talipalloilla. Parina talvena olen tehnyt linnuille itse talipalloja. Olen tehnyt talipalloja jauhelihasta tulleesta rasvasta/nesteestä...

Ruokaa tehdessäni, tarkemmin jauhelihaa paistaessani, huomasin lihasta irtoavan huomattavan määrän nestettä. Vettä? Rasvaa? Tarkemmin koostumusta en osaa sanoa. Kauhon ylimääräisen nesteen pois, en halua "rasvassa lilluvaa" sörsseliä. Mietiskelin mitä tekisin nesteelle, miten voisi hyödyntää sen. Jostain juolahti mieleen lintujen talipallot. Mistäs ne nyt olikaan tehty? Rasvasta ja siemenistä... Miksenpä siis tekisi talipalloja itse? Lihafirmathan mainostavat, ettei lihassa ole lisäaineita tai siis lisäaineeton lihaa. Joten soveliasta talipalloihin! Kaupan talipalloissahan on kohta enemmän E-aineita kuin ihmisten ruuassa, joten siinä mielessä tekemäni talipallot olisivat turvallisia.



Edit 26.10.24: Lisätty talipallo-osio

Tilastoja ja muita höpinöitä - 10/2024

Tilastojen aika? Tilastojen aika!

Tekstejä ja merkintöjä on lähes 1090 kappaletta (joista muutama on luonnoksia eli julkaisemattomia). Blogissa on käynyt lähes 117 tuhatta kävijää (tai ainakin käyntejä on). Tilanne siis syyskuun lopussa (25.9.2024). Blogin muokkaus ja julkaisu venähti tosin lokakuulle, mutta itse tilastoissa ei ole ollut pahemmin heilahteluja edellisen parin viikon aikana.

Ja sitten muihin aiheisiin!

Ajelin tässä eräs päivä kylän läpi, kun muistin erään asian. Kuinka monta tyhjää kauppaa keskustassa on? Muutama vuosi sitten tapetilla oli kylän tyhjät liiketilat. Ainakin jos seurasi sosiaalisen median keskustelupalstoja ja lehtien yleisöpalstoilla. Suurimmat huolehtijat laskivat tyhjien liiketilojen lukumäärän liikkuvan kymmenissä. Olikohan virallinen lukema sitten 13 tjsp? Aloinkin miettimään onko tänään tilanne parempi.

Muutama uusi yritys on tullut (putki/rakennusliike) ja pari liikettä on tainnut vaihtaa omistajaa. Uudet liikkeet ovat sopivasti löytänyt liiketilan keskustasta. Ja pari syrjemmällä ollutta terveysalan yritystä on muuttanut keskemmäs keskustaa. Joten ei ole yhtä monta liikettä tyhjänä kuin pari vuotta sitten. Olisko pudonnut puoleen?

Seuraavaksi huomioita luonnosta!

Puissa kasvaa puun oman biomassan lisäksi myös jäkälää, sammalta, luppoa, naavaa ja kaikkea vastaavaa. Olen seurannut takapihan koivuja ja niissä viihtyviä pikkulintuja. Linnut näyttäis nokkivan puiden pinnalla kasvavaa jäkälää. Muutama kysymys heräsi... Onko se jäkälää vai jotain muuta? Minkä takia linnut niitä nokkivat? Onko kyseiset jäkälät lintujen ravintoa vai onko niillä jokin muu funktio? Kertokaa toki minulle!

Linkit
Ethän poista jäkälää ja sammalta puusta? Ne ovat hyväksi puulle, hyönteisille ja pikkulinnuille, Meillä Kotona, 22.5.2023
Lukijakysymys: Kasvaako naava koivullakin?, Metsälehti, 22.9.2017
Naava vai luppo, Suomen Luonto 2/2015 (19.2.2018)
Puiden jäkälät, Lyke

Tällä viikolla olen saanut ihailla useampana iltana upeita revontulia. Parina kolmena iltana peräkkäin taivas on hohkannut vihreänä. Parina kertana olen napannut kuvia ja jakanut niitä someen. Mikään mestarikuvaaja en ole, joten en ole ehkä kaikkein parhaimpia puolia saanut tallennettua.

Mistä muuten johtuu se, että kamera tallensi revontulet muutamaan kuvaan violetinsävyisenä vaikka paljaalla silmällä katsoen reposet olivat täysin vihreitä? Outoa, perin outoa..

Ai niin, meinasi unohtua! Minullahan on muutama muukin blogi ja aina silloin tällöin kirjoittelen niihinkin merkintöjä. Esimerkiksi RePost-blogiin kirjoitin lokakuun alussa merkinnän.


Edit 10.10.24: Kuvia ja linkkiä muihin blogeihini...

Sekalaisia merkintöjä ja huomioita syksylle 2024

Eletään elokuuta 2024, puoliväli on taidettu saavuttaa. Onhan nyt jo 16. päivä (kirjoitushetkellä). Kenties aika listata erinäisiä huomioita ja muita juttuja elokuusta ja syksystä?

Elokuun aikana ilmat viilenevät, ainakin ilta- ja yöaikaan. Nyt parin viikon aikana tosin on povattu hellelukemia, tai ainakin normi keskiarvoa korkeampiin lämpölukemiin. Onhan se aika kuumat oltavat, kun lämpötila on noussut yli 20 asteen.

Syksyn saapuminen tarkoittaa paria asiaa. Ainakin. Lehtivihreä alkaa kadota ja puiden väritys vaihtuu ruskan eri väreihin. Ruskan lisäksi myös marjat (puolukat, mustikat, herukat) alkavat kypsymään, marjastusralli onkin alkanut tälle syksylle. Ja marjastus tarkoittaa myös mehustusrallin alkamista. Eli marjat mehustimeen, lisätään vettä höyrystimeen puolen tunnin välein, mehun pullottamista ja pakastamista... Lopuksi marjamäski kompostiin ja mehumaijan pesu. Ja sama alusta uudelleen.

Mitäs muuta syksyyn kuuluu? Revontuli-opiston kurssit alkavat ensi kuussa, syyslukukausi taisi alkaa 16. päivä eli aika lailla tasan kuukauden päästä. Paperinen kurssiopas jaetaan käsittääkseni ensi viikolla, ilmottautuminen kursseille alkaa elokuussa (26.8.24). Kurssit ja ilmottautuminen löytyy netistä.

Itsellä on yksi kurssi, jota olen edelliset viitisen vuotta opettanut. Tai siis puhuisin ennemmin ohjauksesta kuin varsinaisesta opettamisesta. Eli opetan, opastan ja neuvon kansalaisia digitekniikan käytössä. Jos on kysymyksiä yms. esim. kännykän tai läppärin käytön kanssa, opastan laitteen käytössä.

Tulikin mieleen, kun aloin miettimään opiston toimistoa. Sodankylän toimipiste sijaitsee Kitisenrannan koululla Vasantiellä. Toimistolla taitaa olla tällä hetkellä uutta henkilökuntaa, kun toimistolle tulossa uusi sihteeri. Ja toimistolle kulku taitaa olla hieman rajattu/rajoittunut. Kitisenrannan koulun piha nimittäin remontissa. Vaihtavat maita ja uusivat johtoja ja putkituksia...

Pitkästä aikaa käväsin eilettäin kirppiksellä. Mukaan tarttui, kas kummaa, pari leffaa ja muutama Aku Ankan taskaria. Löysin hyvässä kunnossa olevan Mosku-elokuvan. Kertoo paikallisesta eli Sodankylän alueella(kin) vaikuttaneesta poromiehestä eli Aleksi Hihnavaarasta. Pitänee katsoa jossain vaiheessa tuo leffa.

Kirppiksistä mieleen... Olenhan maininnut, että uusi yrittäjä kirppiksellä. Ja nimi. Ekoaitta-kirppis lopetti (pitäjä jäi ilmeisesti eläkkeelle), jonka jälkeen jonkin aikaa oli hakusessa yrittäjä. Nyt jonkin aikaa on ollut uusi yrittäjä. Ja nimihän on Ajan Patina, löytyy sivut Facebookista. Sodankylässä on pari muutakin kirppistä (Vapispuoti, Sinisarastus/Sodankylän päiväkeskus, Helluntaiseurakunta), mutta niiden aukioloajoista en ole ihan varma. Vapispuoti mainosti sivuillaan olevansa auki tiistaisin pari tuntia, Helluntaiseurakunta taisi olla auki parina päivänä viikossa.

Kun puhe yrityksistä, niin pari yritystä on muuttanut (tai muuttamassa) nyt syksyn aikana uusiin tiloihin. Kone-Vasara ja Tokmanni ovat rakentamassa uusia kauppoja kylän eteläpäähän, taitaa olla jo vanha uutinen. Mutta tällä viikolla huomasin erään yrityksen vaihtaneen keskustaan toimipaikkansa. Nimittäin Posti, tai siis jakelukeskus (vai mikä se nyt onkaan). Aiemmin posteljoonit pitivät jakeluautojaan ja logistiikkaan liittyviä juttujaan kylän pohjoispäässä olevassa kiinteistössä. Nyt tällä viikolla huomasin postiautojen siirtyneen parkkiin entisen maali-Simosen eteen. Simosellahan on ollut Sodankylässä kaksi toimipistettä, maali-Simosen lopettaessa ja toimintojen yhdistyessä, Simoselle jäi vain yksi toimipaikka. Tyhjilleen jäänyt maalikauppa ilmeisesti siirtynyt Postin käyttöön. (Ilmeisesti itse henkilöasiakkaiden käyttämä posti on edelleen asiamiesposti-periaatteella K-marketissa.)

Ja kun Postista puhe... Aiemmin R-kioski piti postia, mutta postin palvelut siirtyi K-marketin hoitoon Ärrän loputtua. Nyt Ärrän tiloissa on avautumassa uusi liike. Ilmeisesti fysioterapiaan/terveysalan liittyvä yritys rempannut liikettä ja avaa ovensa nyt seuraavan parin kuukauden aikana.

Reissu Helsinkiin 7/2024, lisämerkinnät

Juolahti mieleen eräs aatos. Mitäpä jos keräisin yhteen merkintään käyntipaikat? Esimerkiksi ruokailupaikat, jossa olen Helsingissä käydessäni yleisimmin käynyt? Eräänlainen linkkilista. Suositukset missä kannattaa käydä ruokailemassa jne.

Museot ja muut käyntikohteet olen listannut varsinaisissa matkamerkinnöissä, mutta esimerkiksi kahviloiden tai ruokailupaikkojen tietoja en ole tainnut pahemmin merkintöihin kirjailla. Josko tämä merkintä korjaisi asian?

Eurohostel
Kotisivut
Katajanokalla sijaitseva hostelli. Halpa, hintaansa nähden sopivan tasokas paikka. Hintavertailujeni perusteella viikon majoituksen hinnalla ei välttämättä saa edes paria yötä "oikeissa hotelleissa". Budjetti- ja standarditason huoneet niin yhden ja kahden hengen huoneissa. Rauhallinen paikka, ystävällinen henkilökunta. Ainoa miinus ovat sängyt. Oikeastaan sänkyjen patjat, jotka ovat ohuemmat kuin oman sänkyni petauspatjat (alle 15 cm?). Aamiainen maksaa n. 10 euroa. Saisi olla hieman enemmän vaihtelua (joka päivä samaa kaurapuuroa, samat vaaleat paahtoleivät jne), mutta ajaa asiansa.

Cafe Lasipalatsi
Kotisivut (Raflaamo), kotisivu (Lasipalatsikortteli.fi), FB
Heinäkuusta 2024 alkaen S-ryhmään kuuluva paikka Lasipalatsissa Mannerheimintiellä lähellä Kiasmaa ja rautatieasemaa. Olen käynyt reissuillani useamman kerran syömässä lounaan paikassa. Hinta-laatu-suhde hyvä. Herkullista kotiruokaa/perusruokaa. Pari vaihtoehtoa ja runsas valikoima lisukkeita (salaatit yms). Suosittelen.

Cafe Eliel
Kotisivut (FB), kahvila MyHelsinki-sivuilla
Rautatieasemalla sijaitseva idyllinen kahvila. Löytyy niin makeita kuin suolaisia leivonnaisia. Sopiva tarjonta ja hintataso poiketa kahville/virvokkeille ja maistamaan leivonnaisia vaikkapa odotellessa junaa. Miinusta annan ainoastaan toileteista, halvatun pienet kopit (anteeksi nyt vain, mutta jopa isoimmassa invavessassa potenttiaalia ahtaanpaikankammolle).

Everest Katajanokka
Kotisivut, FB
Nepalilainen ravintola Katajanokalla. Herkullisia ja maittavia aasialaisa ruokia, hintataso siedettävä. Olen pari kertaa käynyt, enkä ole ikinä pettynyt ruokaan, tunnelmaan tai sisustukseen. Kivijalkapaikka, ei ole koolla pilattu, joten saattaa ruuhkaisimpaan aikaan syntyä jonoakin? Tarjoilevat alkuruuaksi (naposteltavaksi) jonkinlaista rapeaa leipää varsinaista ruokaa odottaessa. Ruuan lisäksi varsinaisen ruuan kanssa lisäksi tuoretta naan-leipää. Suosittelen lämpimästi.

Via Tribunali (Katajanokka)
Kotisivut
Pari kertaa käynyt tässä napolilaista pitsaa tarjoavassa ravintolassa. Jos muistelisin oikein, niin suhteellisen uusi ravintola alueella. Taisi aueta vuosi tai pari sitten (rakennuksen eli Jungmannin remontti valmistui syksyllä 2022). Hinnaltaan kohtuullinen (15-20 euroa riippuen pitsasta), maku erinomainen. Kannattaa kävässä tutustumassa.

Reissu Helsinkiin 7/2024, merkintä 3/3

Kesälomareissu Helsinkiin heinäkuussa 2024, blogimerkintöjen osa 3/3... Sisältää kuvauksen reissun loppuosasta eli loppuviikosta, eli käytännössä perjantaista maanantaihin. Ja lisäksi hieman kertausta aiemmasta. Kuvia ja kuvitusta lisätään sitten myöhemmin.

Heinäkuun eka viikko on perinteisesti ollut minulla eräänlainen lomaviikko, jonka aikana olen matkannut Helsinkiin. Ensimmäisen kerran matkan tein juuri ennen koronaepidemian alkua, olisiko ollut kesällä 2019. Pari vuotta oli väliä, mutta ajallisesti reissuja olen tehnyt viiden vuoden ajan.

Alkuun kertaus, totta kai.

Tämän vuoden reissun aloitin sunnuntaina, sattumalta kesäkuun viimeinen päivä. Sodankylästä Rovaniemelle omalla kyydillä ja Rovaniemeltä Helsinkiin yöjunalla. Perillä Helsingissä maanantaina aamulla klo 9 aikoihin. Maanantaina tapasin erittäin hyvän ystävän (tunnettu kait jo yli 20 vuotta). Kävimme ystävän ja tämän lapsien kanssa Luonnontieteellisessä museossa ja Amos Rexissä. Loppupäivä menikin lepäillessä, pitkä matka ja museokierrokset veivät kummasti voimia... Viikolla muita käyntikohteita oli Ratikkamuseo ja Kiasma eli tekniikan ja liikkumisen historiaa sekä taidetta.

Lisäksi Helsingin "valtasi" loppuviikoksi Tall Ships Races -tapahtuma. Oheistapahtumissa en käynyt (olisi ollut jonkinlaista konserttia ja lastenleikkipuistoa, muttei ollut mun juttua), mutta laivoihin kävin tutustumassa. Useampaa laivaa kävin vierestä ihailemassa, parissa laivassa kävin tutustumassa paikanpäällä eli kävin kyydissä. Mielenkiintoisia aluksia, perinteisiä purjeilla seilaavia vesseleitä. Ei ehkä mun juttu, pelkkä paikalla pysyvä alus keinutti ettei mukana pysynyt...

Mitäs vielä? Kertaus oli tässä, josko siirtyisi uudempiin tapahtumiin?

Perjantaina käväsin tutustumassa laivoihin. Siinä vierähtikin koko päivä, tai ainakin käyntikohteisiin varattu aika. Sateinen keli hieman sotki aikatauluja ja suunnitelmat menivät hieman uusiksi. Jos sadetta ei olisi ollut, olisin tieten viihtynyt pidempään tutkimassa aluksia. Ja mikäli ihmiset eivät olisi sateensuojaa etsiessään pakkautunut yhteen paikkaan, niin olisin ehkä paremmin tutustunut kauppatorin/sataman lähettyvillä olleeseen kauppahalliin. Alkujaan nimittäin suunnittelin käyväni laivojen lisäksi tutustumassa paremmin kauppahallin sisältöön. Useasti kulkenut ohi käymättä sisällä, haaveillen tutustuvani joku päivä sisältöön paremmin. Nyt olisi sopivasti ollut aikaa ja mahdollisuus, mutta kummasti ihmispaljous esti täysmittaisen tutustumisen halliin. Sen mitä väenpaljouden seasta sain tutkailtua hallia ja sen tarjontaa, niin olisi ollut erittäin mielenkiintoinen ja miellyttävä paikka vierailla. Tosin tuotetarjonta oli kala- ja meri-painotteinen, ja minä kun en pahemmin ole kalojen suurin ystävä. No, tuotteet sopivasti valittu kun meren lähellähän sitä oltiin toki.

Sateesta huolimatta, tai sen johdosta, suuntasin laivatutustumisien jälkeen ruokailemaan. Alkuviikosta ajatuksissa oli Päivälehden museossa käynti, mutta se jäi tällä kertaa käymättä säästä ja aikatauluista johtuen. Sateessa en viitsinyt talsia "puolta kaupunkia" ja laivoihin tutustuminen veikin enemmän aikaa kuin alkujaan hahmottelin. No, Päivälehden museo olikin jos ehtii -listalla muutenkin (olen tainnut käydä pari kertaa aiemmilla reissuilla).

Hieman korjaan nimeä. Päivälehden museo vaihtoi nimeään tässä parin vuoden sisällä. Nykyään museo tunnetaan nimellä Merkki, median museo ja arkisto. Alkujaan tosiaan Päivälehden historiaan liittyvä museo. Ja päivälehtihän on Helsingin Sanomien edeltäjä... Päivälehti perustettiin 1889 ja lakkautettiin 1904, jolloin lehden tilalle tuli Helsingin Sanomat. (Lähde Wikipedia HS ja Päivälehti)

Lauantaille en varannut mitään käyntikohdetta, koska päätin pakata tavarani seuraavan päivän lähtöä varten. Ei tarvitse paniikissa sitten hoitaa juuri ennen lähtöä. Kävinköhän lauantaina missään? En tainnut käydä sen kummemmin, ruokailemassa ja kaupassa korkeintaan. Täydensin reissua varten matkaevästä jne. Taisin minä käydä yhdellä kirppiksellä, joka sattui olemaan ratikkareitin varrella. Ei löytynyt mitään erikoista itselleni. Ja eipä olisi isompia tavaroita matkaan mahtunutkaan... Kirjaosastolta löysin erään kirjan siskonlapselle tuliaiseksi/synttärilahjaksi.

Sunnuntaina koitti sitten loman vika päivä ja reissu kohti kotia. Olin ostanut junaliput jo ennen matkalle lähtöä, joten ei tarvinnut muuta kuin saapua ajoissa rautatieasemalle ja junalle. Koska juna lähti illalla klo 19:30 jälkeen, piti kuluttaa aikaa muutama tunti. Luovutin huoneen puoliltapäivin, jätin laukut säilytykseen ja suuntasin ratikalla kiertelemään keskustaa. Käväsin vielä Kiasman museokaupassa ostamassa pari tuliaista siskojenlapsille ja päivä alkoi olemaan pulkassa. Ennen lähtöä käväsin ruokailemassa ja suuntasin hakemaan tavaroita majapaikan säilöstä. Tavarat haettuani suuntasin asemalle odottamaan junaa. Kulutin aikaani aseman kahvilassa, nimi tais olla Cafe Eliel. Virkistävät juomat ja maistuvat leivonnaiset, suosittelen.

Ennen lähtöä olisin napannut mukaan vielä ruokaa Hesburgerista, mutta valitettavasti oli jonoa sen verto etten jäänyt odottamaan. Poikkesin Ärrältä juotavaa ja muutaman valmisvoileivän mukaan, eiköhän sillä pärjäis jonkin aikaa. Ja olihan junassa ravintolavaunu... Juna saapui raiteille ja hyppäsin kyytiin. Sopivasti olin varannut makuupaikan ekasta vaunusta, joten ei tarvinnut talsia kovin pitkästi vaunua etsiessä.

En sen kummemmin hyttiä varatessa katsonut minkä paikan varasin. Naureskelin itsekseni joutuneeni karjavaunuun, kun lattialla oli koirankuppi ja siinä pieni pullollinen vettä ja pyyheliina. Hytti oli nk. lemmikkihytti. Mukava ele huomioida niin koirat kuin kanssamatkustajat.

Rovaniemi-Helsinki-matkalla minullahan oli "päätypaikka". Hytti oli sen verto ahdas, että välillä meni kikkailuksi saako ovea auki tai kiinni (rakennusteknisistä syistä oven sijainti ja kulma eri muihin hytteihin verrattuna).

Kuvassa VR:n makuuvaunujen alakerran pohjapiirros. Hyttini kuvan oikeassa laidassa olevat hytit. Laitimmainen menomatkalla, toiseksi laitimmainen tulomatkalla.

VR:n makuuvaunujen alakerran pohjakuva/hyttijako

Junamatka sujui mukavasti, sain unenpäästä kiinni hyvin ja sain nukuttua ihan mukavasti. Poikkesin Tampereen-pysähdyksen aikana ravintolavaunusta hieman evästä, joten nälkäkään ei pahemmin yllättänyt. Muistaakseni se oli Tampere? Pysähtelee matkan varrella useammalla paikkakunnalla, enkä muista tarkalleen millä pitemmällä pysähdyksellä poikkesin ravintolavaunussa... Juna pysähtyy kuiten parissa paikassa pitempään, pisin pysähdys on puolisen tuntia. Pääsee mukavasti laiturin/aseman kautta kiertämään, ei tarvitse portaita ylös-alas porhaltaa. (Jokainenhan tietää, että ainakin uusimmissa makuuvaunuissa lattia on monessa eri tasossa ja portaita joka paikassa.)

Aamulla olinkin perillä Rovaniemellä. Poikkesin aamiaisella asemaravintolassa, mukavan maittava ja monipuolinen ateria puuroineen, leipineen, juomineen ja kaikkine lisukkeineen. Täyttävä ja maittava ateria. Aamiaisen jälkeen piti odottaa vielä muutama tunti seuraavaa bussivuoroa Sodankylään. Jostain syystä en halunnut/viitsinyt heti ekalla bussilla matkata, vaan päätin matkata lähempänä puoltapäivää lähtevällä vuorolla. Ja perillä Sodankylässä bussi oli siinä 13:30 maissa.


Ja tähän päättyykin matkakertomus vuoden 2024 matkasta Helsinkiin. Toivottavasti oli kiinnostavaa luettavaa ja saitte jotain irti tekstistä. Perinteinen loppumuistutus blogin kuvituksesta, kuvia tulee myöhemmin kun olen saanut ladattua ja editoitua kuvat.


Knoppitieto:
Luomuksen ja parvekkeella on voinut ihailla patsaita. Aiemmin parvekkeella sijaitsi kaksi kirahvia, Kira ja Kaffe, jotka nauttivat kahvista. Kirahvit lähtivät reissuun vuonna 2019 päätyen Sompasaunalle. Asiasta voi lukea enemmän vaikkapa Helsingin Uutiset -sivustolta (artikkelit vuosilta 13.8.2019 ja 8.8.2019) ja Helsinki.fi-sivustolta.


Edit: Lisätty kuvia.

Reissu Helsinkiin 7/2024, merkintä 2/3

No niin, Helsingin-reissun blogimerkinnän toinen osa! Aluksi mietin kirjoitanko koko reissusta yhden pitemmän merkinnän vai useamman lyhyemmän blogimerkinnän. Päädyin useamman merkinnän reissukertomukseen. Yhden merkinnän kirjoittamisessa menee kuiten aikaa... Ja onhan se miellyttävämpää lukea lyhyempää tekstiä. Pysyy mielenkiinto yllä.

Aluksi hieman kertausta ja sen jälkeen reissun muita käyntikohteita. Ei välttämättä ole missään kronologisessa järjestyksessä, päätin listata pääpiirteissään tärkeimmät tapahtumat ja käyntikohteet.

Kuvia lisään, kunhan saan siirrettyä niitä puhelimesta koneelle.

Kävin tosiaan heinäkuun alussa Helsingissä, viikon reissu. Aiemmista vuosista poiketen olin yhden päivän pidempään, eli läksin sunnuntaina ja palasin seuraavan viikon maanantaina.

Lähdin Sodankylästä sunnuntaina, matkustin yöjunalla Helsinkiin, perillä olin maanantai-aamuna. Maanantaina tapasin ystäväni lapsineen, käväsimme Luonnontieteellisessä museossa ja Amos Rexissä. Itse suuntasin museoiden jälkeen majapaikkaan lepäilemään, koska vuorokausi matkustamista ja museokierrokset veivät kummasti voimia.

Tiistaina oli tarkoitus aloittaa varsinainen turistina olo eli kierrellä eri museoita ja paikkoja. Käydä vähintään kahdessa eri kohteessa. Valitettavasti aamupäivällä iski päänsärky ja migreeni, joten tiistai jäi hieman tyngäksi. Onneksi särky meni ohi levolla ja särkylääkkeellä. Koska aamupäivä oli kulunut lepäillessä, niin museokierroksetkin jäivät tiistailta pois. Käväsin kyllä ratikkakierroksella katselemassa hieman maisemia, poikkesin paitaostoksillakin. Mutta mitään kummempaa en tiistaille suunnitellut.

Keskiviikkona museokohteeksi valikoitui Ratikkamuseo. Piti luntata Wikipedian artikkelista paikka missä museo on. Eli sijaitsee Taka-Töölössä. Hieman syrjässä (minun mielipide), mutta onneksi suhteellisen lähellä erästä ratikkalinjaa (en muista oliko 4 vai joku muu). Pysäkki tosin oli hieman kauempana, vaikka ratikkalinja menikin rakennuksen ohi. Mukava pieni museo, esillä oli puolentusinaa erilaista ratikkavaunua. Vanhimmat taisivat olla 1900-luvun alusta, hevosvetoisia vaunuja. Uusimmat taisivat olla vuosisadan puolenvälin jälkeen valmistuneita sähköisiä vaunuja. Vaunuihin olisi voinut tutustua myös käymällä niissä, mutta valitettavasti olivat sen verto korkealla (portailla), etten jäykän ja kipeän polveni kanssa niihin päässyt. Mutta muuten oli erittäin mielenkiintoinen paikka käydä, voisi käydä uudelleenkin.

Loppuviikko Helsingissä olikin hieman erikoisempi. Sattumalta huomasin erään harvemman tapahtuman eli Tall Ships Race 2024 -tapahtuman, joka rantautui Helsinkiin juuri heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Virallisesti tapahtuma oli 4.-7.7.24 eli torstaista perjantaihin, mutta ensimmäiset laivat taisivat rantautua jo keskiviikkona. Itse huomasin ensimäiset seilorit keskiviikko-iltana, kun kävin lähikaupassa ruokaostoksilla. Viereiseen satamaan oli telakoitunut laiva (taisi olla Puolasta), joka käsittääkseni oli yksi tapahtuman isoimmista laivoista.

Kummasti kaikki museokäynnit sijoittuvat iltapäivään. Aamupalan jälkeen torkahdan vielä hetkeksi ja lähempänä puoltapäivää suuntaan kohti käyntikohteita. Niin tänäkin torstaina... Piipahdin kauppatorilla katselemassa maailmanmenoa. Katselin minkälaisia laivoja satamaan oli purjehtinut. Pari kuvaa nappasin itse, ja eräälle rouvalle otin myös pari kuvaa. Halusi poseerata itse kuvissa, mutta ei osannut kännykällä ottaa yksin kuvia (sopivia sellaisia). Mukava ja mieleenpainunut tapaus. Suuntasin tämän jälkeen kohti seuraavaa käyntikohdetta, kävin reitin varrella olevassa kahvilassa, jonka jälkeen siirryin nauttimaan jälleen taiteesta. Eli kohteena oli Kiasma. Otinkohan tästä kohteesta yhtään kuvaa? Muutamasta teoksesta taisin ottaa. Ainakin yksi teos teki vaikutuksen. Kuva pilvistä/taivaasta/avaruudesta. Massiivinen teos, miestä korkeampi... Tuli mieleen ne avaruudesta otetut kuvat (Hubble ja mitä niitä olikaan).

Taiteesta voinee mainita vielä Lappi-efektin. Seuraako pohjoisuus minua vai bongaanko pohjoisen, koska olen pohjoisesta? Törmäsin pariin lappilaisen taiteilijan teokseen. Jouni S. Laiti ja Kalervo Palsa olivat saaneet teoksiaan esille Kiasman näyttelyyn. Laitin Maan kipu -teos löytyy Kansallisgallerian sivuilta.

Torsai-iltapäivänä poikkesin vielä satamassa. Käväsin tapahtuma-alueella ja poikkesin eräässä laivassa tutustumassa millainen oikein on oikea purjealus. Hieno oli laiva ja ympäristö.

Perjantain pyhitin lähes kokonaan laivoihin tutustumiseen. Eli kävin kauppatorin muihinkin aluksiin. Olikohan niitä nyt puolentusinaa alusta siinä satama-alueella. Ja yhdessä laivassa käväsin tutustumassa tarkemmin erääseen puolalaiseen laivaan. Viereinen eteläamerikkalainen alus olisi ollut hieman isompi, mutta sinne oli lie kilometrin jonot. En alkanut jonottamaan. Hitsi kun ei muista laivojen nimiä... Jokin Chopin-tyylinen nimi kuiten oli aluksella jossa käväsin. Jokaisella aluksella taisi olla jonkinlainen matkamuisto-myynti laivallaan. Tällä aluksella möivät chopin-donitseja, eli hillotäytteisiä ja (sokeri)kuorrutettuja munkkeja. En tiedä olivatko nimetty säveltäjän vai laivan mukaan, mutta maistuvia olivat...

Laivojen tutustumisreissun jälkeen suuntasin syömään. En tiedä mikä onnenkantamoinen oli valita ruokapaikka juuri Aleksanterinkadulta ja mikä oli sattumus lähteä juuri silloin, mutta ruokailun jälkeen majoitukseen lähtiessä huomasin ihmisten kerääntyneen kadun varteen. Ihmettelin hetken, kun huomasin lähestyvän paraatin. Tall Ships Race -tapahtumaan osallistuvat olivat järjestäneet kulkueen, joka juuri tuolloin kulki Aleksanterinkatua pitkin. Vipinää ja vilskettä, mahtava oli kulkue. Kuvasin muutaman parin minuutin videon kulkueesta, linkit blogin lopussa.

Päästyäni laivasta suuntasin vieressä olevaan kauppahalliin. Vanha kauppahalli virallisesti(kin)? Mukava pieni halli, paha vain että oli juuri silloin täyteen ahdettu. Nimittäin sisällepäästyäni alkoi rankkasade ja kaikki pakkautui sateensuojaan...

Nyt iski väsymys ja jonkinlainen sanasokeus. Jatketaan seuraavassa merkinnässä...

PS.
YouTubesta löytyy pari videota Helsingin reissusta. Esimerkiksi lyhyt video yhden purjealuksen seilaamisesta (4.7.2024) sekä tapahtumaan osallistuneiden miehistöjen paraati Aleksanterinkadulla (5.7.2024).


Edit 8.8 ja 12.8.24: Lisätty kappale paraatista sekä linkkejä videoihin + kuvia.

Reissu Helsinkiin 7/2024, merkintä 1/3

Kesä ja lomat, kesälomat ja lomareissut... Eli perinteinen Helsinki-reissun blogimerkinnän aika!

Kesäkuu alkoi lähestymään loppuaan ja heinäkuun eka viikko lähestyi kohinalla. Reissujännitys kasvaa. Nimittäin heinäkuun eka viikko pyhitetty lomailuun ja reissaamiseen, tarkemmin sanottuna heinäkuun eka viikko sisältää matkan Helsinkiin.

Onkohan tästä alkanut muodostumaan jonkinlainen tapa? Perinne? Olen käynyt nyt... ööö, neljättä kertaa Helsingissä kesä-heinäkuun vaihteessa. Ensimmäisen kerran kävin juuri ennen korona-epidemian puhkeamista, parin kesän jälkeen olen tainnut käydä joka kesä Helsingissä.

Mitäpä tämän vuoden reissu piti sisällään? Suhteellisen samanlaisena pysynyt kuin aiemminkin. Museoita, nähtävyyksiä, ystäväperheen näkeminen, ratikalla kaupunkia kiertäminen... Tämä kesä taisi olla eka kesä ettei matkustamisen aikana tapahtunut mitään kummempaa möhläystä, siis VR:n taholta. Yksi kesä jämähdin Tampereelle, koska ratatyöt (taksilla seuraavalle asemalle), toisena kertana möivät sänkypaikan istumapaikalle... Onneksi ei tällä kertaa mitään kummempaa, ainoastaan muutaman minuutin myöhästymisiä, mutta ne annettaneen anteeksi.

Matkalle läksin kesäkuun viimeinen päivä, eli juna läksi sunnuntaina n. klo 21 Rovaniemeltä. Juna oli päämäärässään klo 9:15 parin minuutin tarkkuudella. Seuraavaksi piti suunnistaa lähimmälle ratikkapysäkille, suunnistin siis majapaikkaani Katajanokalla. Majapaikkana on tänä(kin) vuonna Eurohostel, johon olen joka reissulla majoittunut. Halpa ja siisti, vaikka patjat saisivat olla hieman paksummat. Viikon majoituksen (eli 6 yötä) hinnalla ei taida "normi" hotellista saada huonetta edes yhdeksi yöksi?

Majapaikkaan on suhteellisen helppo matkata ratikalla, kun ratikoista linjat 4 ja 5 kulkevat Katajanokalle, vitonen lähinnä laivojen aikataulujen mukaan (koska päätepysäkki laivaterminaali). Vitonen lähtee heti juna-aseman vierestä, mutta päätepysäkki on hieman kauempana majapaikasta. Nelosen pysäkki on kauempana juna-asemalta, mutta käytännössä "päätepysäkki" on majapaikan vieressä.

Taisin päästä majapaikkaan siinä 10 maissa. Sisäänkirjautuminen virallisesti on vasta iltapäivällä, tavarat saa jättää hostellille säilytykseen mikäli ei ole huone vielä valmiina/vapaana. Olin jo varautunut ettei huonetta vielä ollut vapaana, mutta onneksi oli vapaa huone ja pääsin heti viemään tavarat huoneeseen. Tällä kertaa sain huoneen viidennestä, aiempina vuosina olin asustellut kuudennessa kerroksessa.

Saatuani kamat huoneeseeni, suuntasin takaisin keskustaan. Kohteena Luonnontieteellinen museo (Luomus), johon olin sopinut tapaavani hyvän ystäväni. Ratikkapysäkki muuten olikin sopivasti museon kohdalla, joten sopivasti ovelta ovelle pääsi julkisilla...

Tosiaan, Luomus oli maanantain ja reissun eka kohde. Mielenkiintoinen ja antoisa paikka vierailla. Paljon ja monta eri asiaa tutkia ja tutkailla. Ainakin lapset tuntuivat tykkäävän museosta ja museon tehtävistä. Museossahan on eri osioissa eri (pulma)tehtäviä pohdittavaksi, miten eri asiat toimivat ja mitkä luut kuuluvat mihinkin osioon jne.

Tänä kesänä sain vihdoin ja viimein bongattua erään kohteen, jota olen jo aiemmin yrittänyt "saada tähtäimeen".Kyseessä on merieläin, joka on saanut medianäkyvyyttä aika mukavasti. Kyseessä on Haminan mursu -niminen eläin. Ylen uutisen (18.9.2023) mukaan mursu oli yksi vuoden 2022 googletetuimmista ilmiöistä. Mursuhan oli löytänyt tiensä luontaisilta asuinalueiltaan jostain Norjan rannikolta Suomeen kesällä 2022. Valitettavasti eläin nälkiintymisen ja huonon kunnon takia menehtyi. Mursu päätettiin liittää Luomuksen kokoelmiin sen saaman mediahuomion ja harvinaisuutensa vuoksi. Kyseisiä eläimiä harvemmin näkee Suomessa, ja edellisestä isomman eläimen kokoelmaan saamisesta taitaa olla useampi vuosi (yli sata vuotta taidettiin jossain mainita).

Mursun lisäksi pääsimme tutustumaan myös erääseen työhuoneeseen/työpajaan, joka normaalisti ei ole isomman yleisön käytössä/esillä. Esillä oli tutkimusesineistöä ja eri näytteitä, kiviä ja täytettyjä eläimiä, joita pääsi tutkimaan esim. suurennuslaseilla. Kivettyneet fossiilit, simpukat ja kivinäytteet olivat erittäin mielenkiintoisia tutkia mikroskoopilla, nähdä millainen pinta eri asioilla on.

Luontomuseon jälkeen suuntasimme toiseen museoon. Kohteena oli Amos Rex, Lasipalatsissa sijaitseva modernia taidetta esittelevä taidemuseo. Museon päänäyttely on Musta tuntuu, toistaiseksi -niminen museon kokoelmia esittelevä näyttely. Museolla oli pari näyttelyä, joihin tutustuttiin. Josefina Nelimarkan The Cloud of Un/knowing -näyttelyssä oli eräänlainen interaktiivinen näyttely, jossa mm. seinälle heijastettiin säähän reagoivia kuvioita (eli sateella pisarakuvioita ja tuulella viivakuvioita jne). "...tutkii pilviä ja niiden olemusta osana veden kiertokulkua. Mittaukset säästä ja arktisilta alueilta muuttuvat kokonaisuudeksi, jossa valot, äänet ja digitaaliset vesipisarat ovat jatkuvassa liikkeessä."

Kovin monta kuvaa en räpsinyt taiteesta. Yhden kuvan taisin ottaa eräästä teoksesta, Tommi Toijan Muukalaiset-teossarjan ukkeleista. Jossain olen nähnyt kyseisiä ukkeleita aiemminkin, isompina vain. Näyttelyssä olleet ukkelit olivat alle puolen metrin korkuisia, kun taas aiemmin näkemäni muistaakseni/käsittääkseni oli parimetrinen (ainakin).

Reissun ekasta päivästä kerrottu merkinnän verran. Taidan jatkaa reissusta kertomista seuraavassa merkinnässä. Stay tuned!

Edit 25.8.2024:
Tommi Toijan kotisivut
https://tommitoija.com/

Tommi Toijan teos tunnetaan pissaavana poikana, ilmeisesti virallinen nimi on Bad Bad Boy.

Heinäkuisia terveisiä!

Kuukausi vaihtui kesäkuusta heinäkuuhun, eli perinteisten kuukausittaisen merkinnän aika! Oikeastaan tämä kuukausi tulee olemaan perinteistä poikkeava siinä mielessä, että aion kirjoittaa toisenkin merkinnän tässä kuussa.

Kuukausi vaihtui kohta kaksi viikkoa sitten. Heinäkuun ensimmäisen viikon yleensä vietän lomaillessa, joka on muodostunut lähivuosina enemmän tai vähemmän perinteeksi. Tämän loman aikana suuntaan niin pitkälle kuin raiteita Suomessa riittää eli Helsinkiin, jossa vietän viikon eri nähtävyyksiin tutustuen.

Olen tainnut tehdä poikkeuksetta joka reissusta jonkinlaisen merkinnän blogin puolelle. Jokainen merkintä tosin ei ole ollut täydellinen, huomasin juuri esimerkiksi viime kesän reissusta puuttuvan kotiinpaluu-osion (mutta se saakoon jäädäkin pois). Joten tänäkin kesänä kirjailen erillisen lomareissumerkinnän, kunhan saan kaiken materiaalin työstettyä julkaisukuntoon.

Mutta muutaman hailaitin (eli enkkua, high light) vois tässä merkinnässä jo tieten kertoa.

Tänä vuonna ei VR pahemmin mokaillut matkustuskokemusta, parin minuutin myöhästelyt sallittaneen. Ainoastaan oma huolimattomuus hyttivalinnassa menomatkalla "ärsytti" matkantekoa. Hytiksi valikoitui vaunun reunimmainen hytti, jossa ovi oli vinottain. Se vei hieman hytin pinta-alasta, ja sulkeminen/avaaminen oli hieman taiteilua. Mutta paluumatka olikin isommassa hytissä, joten kotiinpaluu sujui väljemmin.

Helsinkiin päästyäni tapasinkin pitkästä aikaa hyvän ystäväni lapsineen. Käväsimme Luonnontieteellisessä museossa (Luomus). Taidettu nähdä joka vuosi Helsingissä käydessäni? Ja Luomuksessa olen tainnut käydä kans joka kerta Helsingissä käydessäni... Kaksi kärpästä yhdellä kertaa siis, jos sananlasku sallittaneen.

Viikon aikana muitakin käyntikohteita oli muutama muukin, kuten esim. Kiasma ja Ratikkamuseo. Mutta yllätyksenä itselleni oli tänä kesänä Suomessa vieraillut Tall Ships Races -tapahtuma. Purjealuksia ympäri maailmaa kerääntyi Helsinkiin keskiviikosta sunnuntaihin. Jonkinlainen kilpailu ilmeisesti Itämerellä... No pariin laivaan kävin tutustumassa ja ihailemassa purjelaivojen tunnelmaa. Etelä-Amerikasta olleeseen laivaan oli sen verto pitkät jonot, etten siihen käynyt tutustumassa. Mutta muutamaan muuhun kyllä. Kuvia ja videota tiedossa...

Oikeastaan, videot kun mainittiin... Latasin muutaman videon YouTubeen, joten käväskää siellä fiilistelemässä lomatunnelmia!

• Purjealus seilaa
• Seilorit marssilla
• Turistilintuja Kiasman edessä

Mutta reissusta enemmän sitten seuraavassa merkinnässä!
 

Kesäkuun 2024 pohdintoja, huomioita, merkintöjä...

Se on kesä nyt! Toukokuu vaihtunut kesäkuuksi, aika siis kirjoittaa kuukausittaista(?) blogimerkintää. Nimittäin/näemmä viimeksi merkintää kirjoittanut kuukausi sitten. Varmaan seuraavan kerran kuukauden päästä heinäkuussa? No katsotaan sitten...

Kesäkuussa Sodankylässä järjestetään elokuvajuhlat, Midnight Sun Film festival -nimiset festarit. Varmaan tiesittekin asian. Onhan festareita järjestetty 1980-luvulta lähtien, juhlia voi sanoa jo pitkäikäiseksi. Parina koronavuotena järjestettiin virtuaalisena, mutta nyt on jo palattu normaaliin fyysiseen juhlaan.

Selkeä kesän merkkihän täällä Sodankylässä on tosiaan festareihin valmistautuminen. Festareita aletaan valmistelemaan mm. sirkusteltan pystyttämisellä. Siis vanhalla, ennen sirkustelttana toimineen teltan pystyttämisellä. Nykyäänhän teltta on Kitisenrannan koulun pihalla festareiden käytössä elokuvien esityspaikkana. Teltassa näytetään mm. mykkäelokuvat.

Teltan pystytys on merkki kesästä, alueen valmistelu taitaa alkaa jo toukokuun puolella. Parin viikon aikana teltta on pystyssä ja valmis elokuvien esittämiseen.

Festareiden leffateltta kesäkuussa 2024

Tänä vuonna aloitin festarit keskiviikon kirppiskierroksella. Aloitin hieman erikoisemmalla kirppiksellä. Sodankylän kunnalla on festariviikolla kirppis. Tai no hintojen perusteella "kirppis". Myynnissä olevien taulujen hinnat olivat yli 20 euron hintaisia. Kirppishintoja? Itse olisin ollut valmis maksamaan vitosen luokkaa, aiheesta ja koosta riippuen toki.

Kunnantalolla myyvät koulujen vanhoja, käytöstä poistettuja karttoja, opetustauluja, kirjoja ja presidenttien muotokuvia. En tiedä onko nykyisin kouluilla enää seinillänsä presidenttien kuvia, mutta opetustaulut ja kartat ovat ainakin kadonneet nykyteknologian tieltä pois kokonaan. Kirjojen joukosta löysin muutaman kirjan parilla eurolla, mielenkiintoinen aihe (paikallis- ja henkilöhistoriaa) ja sopiva hinta kukkarolle...

Kunnan kirppiksen jälkeen suuntasin kirjastolle. Sopivasti samassa rakennuksessa ja välissä vain yksi ovi, sopiva siirtymä paikasta toiseen (monellakin siirtymä-sanan tasoilla). Kirjasto on järjestänyt monena vuotena festareiden aikaan poistettujen kirjojen poistomyynnin. Käväsin tarkastamassa millainen tarjonta on. No löytyihän sieltä muutama mielenkiintoinen kirja. Arto Paasilinnan romaani ja Harry Potter -sarjan viimeinen osa. Lapsenmielinen, kun luen Harry Potteria? Ehkä... Mutta kyllähän tuota nyt aikuiset voi lukea siinä missä nuorisokin.

Mitä muuta ostin kirjastosta? Sodankylän alueen historiaa käsittelevän kirjasarjan 1. osan. Aiemmin olen saanut toka osan, joten nyt täydentyi se(kin) kirjasarja. Muutama vuosi sitten kunta jakoi kirjasarjan toista osaa muistaakseni Sodankylän 130v. juhlan kynnyksellä.

Kirjaston jälkeen kävin helluntaiseurakunnan kirppiksellä. En ole aiemmin käynyt kyseisellä kirppiksellä, vaikka vuosia olenkin ajanut kirppiksen ohi. Ei ole koskaan "natsannut aikataulut". Kirppis ollut auki parina päivänä viikossa (eikä aina) ja kellonaikaan, jolloin en ole ollut liikenteessä. No nyt päätin käväistä, kun oli sopivasti auki ja reitin varrella. Mitään kummempaa en odottanut, mutta löytyi sieltä muutama DVD ja pari lasia. Mukavasti täydentyi sekin lasisarja... Nimittäin olen saanut joskus lahjaksi eräitä sinisiä laseja, ja olen täydentänyt silloin tällöin lasikokoelmaa kun olen löytänyt kyseisiä laseja lisää.

Keräilemäni lasit ja mukit.
Löytyykö muuten keneltäkään kuvan mukaisia laseja tai mukeja?

Kirppikseltä seuraavalle! Kotimatkalla poikkesin vielä Sinisarastuksen kirppiksellä. Sekin on ollut "epäsäännöllisesti" auki, koskaan aikataulut kohdanneet... Mutta nyt pääsin käymään kirppiksellä. Paljon olisi ollut mielenkiintoisia tavaroita, mutta kaikkeen ei ollut tarvetta. Muutaman DVD:n löysin, pari leffaa (mm. Riiviöt) ja muutama kotimainen sarja. Ja pari MitäMissäMilloin-kirjaa myös. Ei paha...

Mitä vielä? Ikäkriisiä hieman pukkaa. Tajusin juuri, että täytän tänä vuonna 40!

Tässä vähän aikaa sitten sedällä oli syntymäpäivät, ja samalla tuli juttua muidenkien iästä. Iskiköhän ikäkriisi sieltä?


Mutta tässä taisi olla tällä kertaa tämä merkintä, muita aiheita ei ole tällä hetkellä mielessä...

Niin, juu... Kirppiksistä mieleen! Lueskelin erästä Ylen uutista. Uutinen käsitteli kirpputoreilla myytäviä tuotteita, eteenkin lasten leluja, jotka ovat tilattu ulkomailta. Varsinkin EU:n ulkopuolelta tulleet tuotteet eivät välttämättä ole täysin turvallisia, ei täytä kaikkia kriteereitä. Esimerkiksi eräät tekstiileissä käytetyt kemikaalit ovat vaarallisia, varsinkin lapsille. Tulikin mieleen... Kiinnitättekö huomiota kirppiksien tuotteiden alkuperään kuinka paljon huomiota?

Toukokuu 2024, sekalaiset merkinnät vol. n+2

Toukokuuta on eletty nyt pari viikkoa, onhan nyt 14. päivä (7+7). Fiilikset alkavat olemaan keväiset, vaikka lunta onkin vielä jonkin verran maassa. Pääsiäisen jälkeenhän satoi jonkin verran lunta, joten hieman on kevät ollut myöhässä. Ei onneksi kovin paljoa. Ainakaan minun mielestäni...

Mitä toukokuu on tuonut tullessaan? Ei kait mitään erikoista. Tai erillaista. Kuukausi on pääpiirteissään toistunut samalla kaavalla kuin aina ennenkin. Eli kansalaisopiston digineuvontaopastuksen loputtua sain päivän tai pari hengähtää, jonka jälkeen suunnitellaan armotonta kuittien pläräämistä sekä asennoidutaan intensiiviseen tietotekniikan ja taulukkolaskennan käyttöön.

Toukokuu tietää kuittisavottaa. Kaikki kuitit ovat kirjattava koneelle ja Excel-taulukkoon veroilmoitusta varten. Täällä pohjoisessa on siis tämä poroelinkeino ja -talous, jonka johdosta pitää vuosittain ilmoittaa menot ja tulot niin paliskunnalle kuin verottajallekin. Tämähän tarkoittaa tosiaan sitä, että (poro)vuoden aikana kerääntyneet kuitit pitää kirjata, mitä kaikkea on ostanut ja kuluttanut. Itsellä on riittänyt pelkät kuittien (ja ALV:n) näpyttely, mutta osalla porukkaa pitää kirjata esim. vielä ajopäiväkirjat pakettiautosta, mönkiästä ja kelkasta. Ja jos on myynyt jotain tai hankkinut jotain isompaa, niin... Menee hermot, vai mitä?

Toukokuu menee kuittien parissa. Kesäkuusta en vielä tiedä, heinäkuussa saatan piipahtaa Helsingissä.

Olikohan muuta? Niin, juu... Tietotekniikka! Muistakaa ottaa tärkeimmistä tiedostoista varmuuskopiot! Varmuuskopioiden tärkeyden totesin tässä viime ja toissaviikolla, kun vanha kone kosahti ja en päässyt käsiksi tiedostoihin...

Pari viikkoa sitten tosiaan kone rikkoutui, ilmeisesti virtalähteen rikkoutumisen vuoksi. No olihan kone kohta 15 vuotta vanha. Kas, huomasin kaavan. Vanha kone ostettiin, kun sitä edellinen kone rikkoutui (salama?).

Eräs ilta loppuviikosta aloin käynnistämään konetta, mutta ei enää käynnistynyt. Pikaisen analyysin eli koneen sisälle katsominen (siis koneen kotelon sisälle) ei tuottanut tulosta, en löytänyt mitään näkyvää selitystä. Ainoastaan kymmenen vuoden pölyt... Kiikutin seuraavana päivänä koneen huoltoon, joka lupasi tarkistaa masiinan (ja korjata, jos varaosia). Koska oli jo perjantai, niin en odottanut valmista kovin pian. Tutkimisen jälkeen korjaaja ilmoitti vian olevan virtalähteessä, ja tietää vasta maanantaina löytyykö virtalähdettä (edes) tukusta. Tiistaina vahvistus, ei virtalähdettä, uusi kone tilalle.

Niinpä uusi kone tilaukseen ja tiedot vanhasta koneesta/kovalevyltä. Laittoivat koneen käyttökuntoon ja asensivat parit ohjelmat. Ja kun nykyään ei enää ole levyasemia (nk. optinen asema eli DVD-asema), niin se piti ostaa erillisenä eli ulkoisena versiona. Vielä on levyllä niin tiedostoja kuin leffojakin. Ohjelmista ja ohjelmistoista piti ostaa vielä Office-paketti (Word, Excel, PowerPoint). Ei enää vanhat versiot kuulemma toimi nyt tässä uudessa järjestelmässä. Nyt on menossa Windows 11. Edellisessä koneessa tais olla 7-versio. Olisin asentanut Office2010-version koneeseen, kun sen asennusmediat löytyy vielä itseltäni. Mutta saamieni tietojen perusteella asennuksen aikana tulee useasti error-viestejä... Joten uudempaa versiota kehiin!

Olen tässä pari päivää käyttänyt uutta konetta. Ei ole valittamista, hieman totuttelua alkuun, mutta muuten ihan ok sujunut käyttö.


Ja tähän päättyy tämänkertainen merkintä, joten seuraavaan kertaan!