perjantai 22. helmikuuta 2019

Kierrätystä, terveyttä, knoppitietoa, uutislinkkiä ja muita höpinöitä

Lueskelin ruokatunnilla erästä kierrätykseen liittyvää juttua (Yle 20.2.2019). Jutussa kerrottiin miten ja missä eri tuotteet voidaan kierrättää, millaista tavaraa voi esimerkiksi myydä kirppiksellä tai minkälaiset tuotteet voi laittaa "kaatopaikalle".

Ylen artikkelissa oli listattu netissä toimivia sivustoja, joitten kautta voi myydä (tai laittaa kiertoon) tavaraa. Eräs mielenkiintoinen sivusto on Vähänkäytetty-sivusto. Asialliselta vaikuttava kokonaisuus, jossa tavarat jaoteltu eri kategorioihin (vaatteet, elektroniikka, kirjat etc). Pitänee tutustua sivustoon hieman tarkemmin.

Knoppitiedon paikka? Ehkäpä. Tai ainakin poimintoja tietosanakirjojen syövereistä.

Lueskelin eilettäin 1980-luvun painosta eräästä tietosanakirjasta. L-kirjaimen kohdalla pysähdyin sanan laktoosi kohdalla. Sanakirja ohjasi lukemaan lisätiedot sanan maitosokeri kohdalta. Nykyään taitaa asia olla toisinpäin (maitosokeri - laktoosi). Olen aiemminkin törmännyt vastaavaan tapaukseen, jossa kahden termin käyttö on tavallaan kääntynyt toisinpäin. Taisin joulukuussa 2017 kertoa sanaparista Downin syndrooma - mongolismi.

Niin, itse asiaan. Laktoosi eli maitosokeri on nimensä mukaan maidossa esiintyvä sokerin muoto. Ja sienissä esiintyvää sokeriglukoosijuttuja kutsutaan nimellä trehaloosi, eli sienisokeri. Joskus ihmisillä on vaikeuksia sulattaa maidon tai sienten sisältämiä aineksia, kyky prosessoida tuotteen sokereita puuttuu tai se on heikentynyt. Maidon osalta puhutaan laktoosi-intoleranssista ja sienten kohdalla trehaloosi-intoleranssista.

Miksikö laktoosi tai toleranssit tuli mieleen? Itselläni on jonkin tason laktoositoleranssit, suurempi määrä maitoa (tai maitotuotteita) pistää vatsan koville. En ole juonut maitoa maitona sitten koulun aloittamisen 7-vuotiaana. Kahvimaito vielä menettelee (ne jotka tuntee kahvitapani, naureskelevat tätä tietoa) ja pari juustosiivua leivän päällä menettelee, mutta suurempia määriä en ole maitotuotteita käyttänyt.

Mitä vielä? Pari sanaa kenties työjutuista?

Keskiviikkona (27.2.19) Revontuli-opisto järjestää digiraatin Kittilässä. Opiston tietotekniikan opetuksen suunnittelua jne. Aion osallistua kyseiseen tapahtumaan. Ensi viikolla alkaa myös kesän opiston ja Lapin kirjallisuusseuran yhteistyössä järjestetyille kirjoittajakursseille, jotka järjestetään 3.-8.6.2019 Luostolla. Kursseille ilmoittautuminen alkaa 1.3. ja kurssit löytyy opiston kotisivujen kautta (Ilmoittaudu kurssille → Kurssit → Sodankylä → Esittävä taide ja kirjallisuus → Kulttuuri, kirjallisuus). Lisää infoa tulossa ehkä ensi viikolla. Sitä ennen kirjoittajakursseista voi lukea vaikka Lapin kirjallisuusseuran sivuilta (Kirjoittajakurssit-osio).

Viikon luontouutiset
Parin päivän sisällä olen törmännyt pariin mielenkiintoiseen luonto-aiheiseen uutiseen. Kyseessä uutisia pitkän iän saavuttaneista luontokappaleista. Emeritus-juttuja siis?

Tänään (pe 22.2.19) luin uutisen maakotkasta, joka oli rengastettu lähes 35 vuotta sitten. Kyseinen maakotka on siis yhtä vanha kuin minä. Jos ymmärsin oikein, maakotkat elävät yli 20-vuotiaiksi, mutta yli 30-vuotiaat alkavat olla jo harvinaisia.

Kilpikonnat voivat olla pitkäikäisiä, vanhimmat yksilöt voivat olla 150-200 vuotta vanhoja. Kilpikonnalajeja on useita, niin maalla kuin merellä eläviä; osa lajeista on elinvoimaisia, osa on jo sukupuuttoon kuolleita. Eilen uutisoitiin arviolta 100-vuotiaasta kilpikonnasta, jonka arvellaan edustavan jo sukupuuttoon arveltua lajia. Edellinen saman lajin yksilö tavattiin nimittäin 1900-luvun alussa.

1 kommentti:

  1. Kierrätys on kyllä kehittynyt valtavasti. Meillä oli muutto ja pantiin kaikki kaksikymmentä vuotta vanhat kodinkoneet kierrätykseen, koska sellaiseen tarjoutui mahdollisuus. Firma on sellainen, joka on erikoistunut myös metallien kierrätykseen. Mahtavaa, että tällaista palvelua on olemassa.

    VastaaPoista