torstai 21. heinäkuuta 2022

Helsingin-matka 26.6.-3.7.2022, vol. 5

Jatketaas Helsingin matkaa! Tai siis kesken jäänyttä matkakertomusta. Edellisessä tekstissä elettiin torstaita ja käyntikohteena oli Kaisaniemen puisto ja kasvitieteellinen puutarha. Taisin tosin unohtaa mainita kahvilat, joissa poikkesin...

Kävin tosiaan kasvitieteellisessä puutarhassa ihailemassa eri maanosien "viidakoita" eli miltä eri alueilla kasvisto näyttää. Oli Afrikkaa, Aasiaa, Etelä-Amerikkaa... Hyötykasveja ja harvinaisuuksia, oli kaakaopuuta ja bambua, oli lumpeita ja oli kaktuksia. Kierroksen päätteeksi käväsin puiston yhteydessä/vieressä olevassa kahvilassa (Cafe Viola) virvokkeita nauttimassa. Kuuman ja hiostavan päivän johdosta nestetasapainoa täytyy pitää yllä. Erittäin idyllinen paikka kävässä kahvilla. Hitsi, kun en enää löydä lisäinfoa talon/talojen taustoista...

Kahvilla käydessäni selasin karttaa ja huomasin erään lähistöllä olevan kaupan, missä pitikin kävässä ostoksilla. Teleskooppimallin selänraaputtimia kävin ostamassa läheisestä pilailupuodista. Kun välillä iskee kutina paikkoihin, joihin ei käsin yllä, niin pitää olla jotain jolla raapia... Mutta asiaan! Ostoksien jälkeen päätin täydentää juomapulloani (mukanani kuljettamani vissyvesi uhkaavasti vähenemässä). Puiston nurkilla sijaitsee nk. lippakioski (taisi olla Piirakkaleipomo Räty). Mukava pikku kiska, josta nappasin limonadia juotavaksi... Helsingin lippakioskeista voi lukea lisää vaikkapa MyHelsinki-sivustolta.

Mutta itse asiaan eli perjantain ohjelmistoon ja käyntikohteisiin!


Sattumalta olin samaan aikaan Helsingissä, kun erään pankin taidekokoelmia ja pankki-interiööriä (museoitu pankkisali/kalusto/ympäristö) esiteltiin avoimet ovet -periaatteella suuremmalle yleisölle. Normaalisti Nordean pankkimuseo (WP) ja taidesäätiön kokoelmat ovat käsittääkseni esillä vain tilauksesta. Pari kertaa vuodessa(?) järjestävät avoimet ovet, jossa kansalaiset voivat tutustua kokoelmiin.

Helsingissä Aleksanterinkadulla sijaitseva Nordean Pankkimuseo on perustettu 1800-luvun lopulla suunniteltuun ja rakennettuun pankkirakennukseen. Joskus aikoinaan jokin Nordean edeltäjistä piti konttoriaan kyseisessä rakennuksessa. Vuosien vieriessä, ja sitä rataa, pankkitoiminta lakkasi kyseisessä paikassa (asiakaspalvelu siirtyi toiseen osoitteeseen) ja rakennukseen päätettiin pystyttää museo.

Erittäin mielenkiintoinen paikka käydä. Ainakin taidepuoli yllätti positiivisesti. En tiennytkään esimerkiksi Gallen-Kallelan teoksia olevan Nordean kokoelmissa, esimerkiksi Kalevala-aiheinen Purren valitus jostain syystä yllätti. Ehkä olen mieltänyt kyseisen taiteilijan teoksia löytyvän jostain Kansallisgallerian/Ateneumin kokoelmista. Mene ja tiedä sitten...

Taideteokset olivat kahdessa eri salissa, taisi olla karkeasti aikakausien mukaan jaoteltu (toisessa vanhemmat teokset ja toisessa uudemmat, modernit teokset). Astuessani toisen salin ovesta sisään, yllätyin kun tunnistin erään taulun taiteilijan alta aikayksikön. Harvemmin osaan suorilta käsin sanoa taiteilijaa, mutta nyt teoksen tyyli ja aihe oli sen verto tuttu... Tunnistin Reidar Särestöniemen teoksen heti huoneeseen astuessani. Jeee! Taidetta kotiseudultani, Lappilaista taidetta! Kittiläläinen Reidar Särestöniemi (1925-1981) maalaa erittäin tunnistettavia teoksia, aiheina yleensä tavalla tai toisella (lappilainen) luonto. Tai ainakin itse tunnistan luontoaiheista ja värikkäästä värienkäytöstä kyseisen herran teokset. En olis heti ekana osanut sanoa taidekokoelmista löytyvän lappilaista taidetta.

Taidekierroksen jälkeen kävin tutustumassa alakerran pankkimuseoon. Eräänlainen pankki-interiööri eli sisustettu vanhan pankin sisustuksen mukaan. Tai siis pankkia mukaillen, pienehköön kellarin holviin ei täysmittaista pankin palvelutiskiä tuskin saa. Mutta ihan mielenkiintoinen kierros tutustua pankin historiaan...

Pankkimuseon jälkeen käväsin ruokailemassa ja kävin samalla ostamassa junaliput kotimatkaa varten.

Iltapäivästä kävin myös Sinebrychoffin museossa. Siis taidemuseossa, ei olutmuseossa, vaikka saman suvun historiassa löytyykin panimotuotteita...  Sinebrychoffin taidemuseo esittelee vanhempaa taidetta eli käsittääkseni pääasiassa aina 1300-luvulta 1800-luvulle asti sijoittuvalla aikajanalla (kts. Wikipedian artikkeli). Nyt esillä vaihtuvassa näyttelyssä "punaisena lankana" oli puutarha ja luonto, Linné ja pieni pala paratiisia -näyttely on nyt tämän kesän näyttelynä. Esittelee teoksia vuosien varrelta, jossa on luonto jonkinlaisena osana. Esimerkiksi ja muunmuassa nousevan tieteellisen mielenkiinnon pohjalta yksityiskohtaiset kasvistot ja kasvioppaat sekä puutarhan maalaaminen ja teokset kukka- ja hedelmäasetelmineen keskeisessä osassa näyttelyssä.

Toisen kerroksen "kotimuseo" oli erittäin mielenkiintoinen paikka kiertää. Eri huoneet oli sisustettu eri aikakausien ja teemojen mukaan. Mielenkiintoinen tutkailla millainen sisustustyyli oli yli 100- tai 150-vuotta sitten.

Sinebrychoff, 2. kerroksen sisustusta.

Sinebrychoff, otoksia näyttelyn teoksista

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti