lauantai 26. helmikuuta 2011

Elämää ja elokuvaa, pohdintoja tosielämää varten

Alkujaan piti kirjoittaa artikkeli/postaus elokuvan käyttömahdollisuuksista eri tilanteissa. Mutta valitettavasti iski väsy, en jaksanut tuottaa niin laajaa tekstiä kuin oli aluksi tarkoitus. Ja lisäksi huomasin alustavaa tekstiä kirjoittaessani etten osaa pukea kaikkea ajattelemaani sujuvaksi tekstiksi. Kenties (äidinkielen)opettajat ovat osanneet sen ennustaa aikojen saatossa, ettei kaikista ole kirjailijoiksi tai tekstintuottajiksi... :D

Tarkoitus oli pohtia olisiko elokuvista muuhunkin kuin pelkästään viihteeksi. Eli voisiko leffoista oppia jotain käytännönjuttuja, voisiko elokuvista oppia jotain? Voiko leffoja esim. käyttää vaikkapa historianopetuksessa. Miten muut aineet: matematiikka, fysiikka/kemia, biologia/maantiede? Esimerkkielokuviksi olin kaavaillut Schindlerin listaa (S.Spielberg, 1993), Perikatoa (O.Hirschbiegel, 2004) ja Talvisotaa (P.Parikka, 1989). Kaikki elokuvat sijoittuvat 2. maailmansotaan, ja taitavat kaikki perustua tositapahtumiin ja jokaisen leffan perustalla on jokin tutkimus/muistelma/kirja. Osaa elokuvia onkin käytetty historianopetuksessa peruskoulussa meittin nuoruudessa. Onko sitten hyvä vai huono asia... Toiseksi esimerkiksi otin katastrofielokuvat (Day after tomorrow, Deep impact, Armageddon etc). Kaikki ovat ainakin herättäneet kiivasta keskustelua siitä, onko todellisuudessa mahdollista tapahtua näin. Voiko näistä leffoista siis oppia jotain käytännön asioita, käytännönelämän kannalta jotain tärkeää? Vai onko niillä pelkästään viihdearvoa?

Tällaista siis suunnittelin alkujaan kirjoittavani. Mutta valitettavasti laiskuuttani (ja osaamattomuuttani) en alkanutkaan sitten sen kummemin paneutumaan asiaan ja tuottamaan pitempää tekstiä...

Lukijakysymys:
Mitä mieltä sinä olet? Onko leffoista muuhunkin kuin pelkästään vapaa-ajanviettoon?

Linkit:
- Nasa listasi kaikkien aikojen surkeimmat scifielokuvat, Yle
- Hyviä ideoita miten tuhota iso asteroidi, Tiede.fi-sivuston keskustelu
- Voiko komeetta törmätä Maahan, Särkänniemi.fi
- Luonnonlait ja elokuva, Tiede.fi / keskustelu

torstai 24. helmikuuta 2011

Terveyttä ja elämää etc

Käväsin tässä tänään Rovaniemellä LKS:ssä. Aamulla 8:30 olt ravitsemusterapeutti ja kymmeneltä olt aika sisätautilääkärille (maksa-arvot ja kolesteroli ovat olleet hieman kohollaan). Eli aamulla oli helkkarin aikanen herätys, VÄSY!

Mutta juu... Maksa-arvot taisi olla normaalirajoissa, mutta kolesterolia löytyypi. Joten siihen lääkitystä. Ja kuntoilua kehiin. Eli ruoka- ja elämäntaparemonttia kehiin (pikkuhiljalleen).

Käyntikohteisiin kuului Rovaniemellä myös Prisma, SPR:n Kontti sekä Citymarket. Prismassa käväisin syömässä, Kontista tarttui mukaan pari kirjaa ja korttia (lähinnä maisemakortteja), Citymarketista ostin musiikkia. Kristiina Braskin Kuivilla susta -cd sekä Chisun Alkovi -levy olivat nuo musiikkilevyt jotka ostin.

Viikon kuva-arvoitus:
Mitä vikaa kuvassa? Mikä on mennyt asennuksessa vikaan?

Vastaus:
Tuskin on kaikkein turvallisinta asentaa pistorasiaa ja vesihanaa lähekkäin. Sähköiskun vaara!

Linkit:
Kristiina Brask
- Wikipedia: Kristiina Brask, Kuivilla susta
- www.KristiinaBrask.fi
- KB YouTube-sivustolla

Chisu
- Wikipedia: Chisu, Alkovi
- www.Chisu.fi

YouTube
- Kristiina Brask: Kuivilla susta
- Chisu: Muut

maanantai 21. helmikuuta 2011

Postia ja vapaa-aikaa

Käväsin tuossa iltapäivällä kirjastossa ja postissa. Kirjastosta lainasin pari B. Virtanen -sarjakuvaa ja Stalingrad -elokuvan.

Postissa piti käydä jättämässä kirje ja pari postimerkkiäkin taisin ostaa. Ovat uusineet hieman noita postilaatikoita. Ennen oli vain oransseja laatikoita mihin jättää kirjeet yms postitettavaksi, nykyään on myös sinisiä laatikoita (1. luokan postille). Postihan muuttui jokin aika sitten Itella Oy:ksi, helmikuusta alkaen on muutoksia tapahtunut myös postin kulkunopeudessakin.

Postin kotisivuilta poimittua postin muutoksista:
1.2.2011 alkaen on tullut 311 kpl uusia sinisiä 1. luokan postille tarkoitettua kirjelaatikkoa käyttöön vilkkaimmilla postituspaikoilla, 2. luokan kirjeen kulku nopeutuu ja lähettämisen rajoitukset poistuvat. Kirjelaatikoiden tyhjennysaikoihin on samalla tullut muutoksia.

Uudistunut 2. luokan posti aiempaa nopeampi, helpompi ja edullisempi. Postimerkkien hinnat pysyvät ennallaan. Vähimmäislähetysmäärä (20 kpl) 2. luokassa poistuu, ei tarvitse viedä sisälle postiin eikä enää tarvitse kirjoittaa erillistä 2. luokan kulkuno-peutta merkitsevää numeroa tai liimata Economy-tarraa. Voi jättää tuttuun keltaiseen kirjelaatikkoon. Lähetys perillä pääsääntöisesti kahden yön jälkeen.

1. luokan kirjeet merkitään numerolla 1 tai Priority-sanalla tai -tarralla. Toimitetaan vastaanottajalle pääsääntöisesti yhden yön jälkeen. Merkitään nyt kulkunopeutta merkitsevällä numerolla 1, sanalla Priority tai Priority-tarroilla. Merkintä tulee yläreunaan, postimerkin vasemmalle puolelle.

Jos postituspaikalla on kumpikin laatikko: keltaiseen 2. luokan posti ja siniseen 1. luokan posti. Jos pelkästään keltainen kirje-laatikko, voi jättää sekä 1. luokan että 2. luokan postit.

Lähde:
Kakkosluokan kirjeeseen merkittäviä parannuksia, Uudistuksia kirjeiden lähettämiseen

Linkit:
- Posti
- Wikipedia: Stalingrad-elokuva, Stalingradin taistelu

perjantai 18. helmikuuta 2011

Vapaa-aika: Illanistujaiset

Tänään vietämme illanistujaisia erinomaisten ystävien, hyvän ruuan ja juoman seurassa. Illan kulusta, tai ainakin ruuan ja juomien arvosteluista voi lukea RePosT-blogista.

Edit (la 19.2.2011):
Ilta sujui rauhallisesti hyvän seuran, juomien ja elokuvien parissa.
Katsoimme illan aikana seuraavat elokuvat:
- Sisko tahtoisin jäädä
- Wicker Man

Linkit:
- HS: Teiniangstin syövereissä
- IMDb: Wicker Man

tiistai 15. helmikuuta 2011

Blogin muokkaus: Uutta ulkoasua, uusia linkkejä

Olen tämän vuoden aikana tehnyt muutamia hienosäätöjä blogiini sekä lisännyt muutamiin merkintöihin linkkejä käsittelemistäni aiheista:

Ulkoasussa olen viilannut otsikoiden fontteja ja blogin sivustalla näkyviä "gagdetteja" eli noita lisätietolaatikkoja. Pääsääntöisesti ulkoasu on pysynyt muuten samanlaisena kuin ennenkin.

Sisältöä en ole sen kummemin muuttanut. Olen ainoastaa lisännyt muutamaan postaukseen linkin tai tarkentanut otsikkoa jne. Esimerkiksi pelkällä Väliaikapäivittelyä-otsikolla varustettu merkintä muuttui muotoon Väliaikapäivittelyä: Muotia ja pohdintoja, jonka tekstiin lisäsin myös YouTube-linkin. Kaikkeahan mielenkiintoista ei löydy heti, ja jos aiemmin merkintä, niin lisään sinne linkin etc. Olen alkanut käyttämään myös blogin erästä ominaisuutta, jota en aiemmin ole huomannut käyttää: Lainaus. Sen löydät aina kun olen lisäinformaatiota referoinut muista lähteistä.

Mitäs muuta? Mitäs muuta olen sorkkinut blogissani? Tunnisteita on tullut lisää, tarkennuksia tekstien sisällön perusteella etc...


Linkit:
Mainitsin lisäämäni YouTube-linkin. Kyseinen videolinkki käsitteli Huomenta Suomi -ohjelmassa vierailleita miesbloggaajia:
- Thing for the Bling
- Keski-ikäisten miesten muotiblogi

Hyytävää säätä

Huh huh, onpas kylmä ilma. Mittari näyttää -28 astetta, Ilmatieteenlaitoksen virallinen lukema -32.6 (klo 9:20). Ja aamulla kävin verikokeissa, kävellen. Parta jäässä kotiin palatessa... Sodankylässä kylmin lämpötila kahden vuorokauden sisällä oli eilen illalla about -34 astetta, sanoo Ilmatieteenlaitoksen paikallissää.

Uutiset tais mainita talven pakkasennätykseksi -39.1 astetta, eli kylmää on. Jokin iltapäivälehti taisi otsikoida (paperiversiossa) viime viikolla tyyliin "Ilmasto kuin Siperiassa". Kylmintä oli reilu 10 vuotta sitten, vuonna 1999 pakkasta mitattiin -51 astetta. Meneeköhän tänä talvena Suomessa pakkasennätykset rikki?

Pakkasen haittavaikutuksista mainittaneen esimerkiksi joukkoliikenteen ongelmat (Pakkanen viivyttää junavuoroja, Yle) ja autojen käymisongelmat (Pakkanen hyydyttää autoja Lapissa, Yle).

Linkit:
- Ilmatieteen laitos: Sodankylän paikallissää
- Wikipedia: Pakkanen

Uutisia tältä päivältä (15.2.2011):
- Talven pakkasennätys painui jo alle −39 asteen, HeSa
- Talven pakkasennätys painui –39,1 asteeseen, Iltasanomat
- Talven pakkasennätys painui –39,1 asteeseen, Lapin Kansa

Lukijakysymys:
Miten olet varautunut kylmiin sääolosuhteisiin? Osaatko varautua pakkaseen niin sisällä kuin ulkonakin?

maanantai 14. helmikuuta 2011

Ystävänpäivä

Tänään ma 14.2. on ystävänpäivä, englanniksi Valentines day.

Wikipedia osaa kertoa seuraavaa:
Ystävänpäivä on mahdollisesti saanut alkunsa muinaisen Rooman Lupercalia-juhlasta, jota vietettiin 15.4. Juhlalla kunnioitettiin Junoa, roomalaista naisten ja avioliiton jumalatarta, sekä Pania, luonnon jumalaa. Siihen kuuluneita perinnäistapoja siirtyi edellisenä päivänä vietettyyn pyhän Valenti-nuksen päivään. Kristityillä juhlaa vietetään/vietettiin kahden Valentinus-nimisen kristityn pyhimyksen päivänä. Toinen henkilöistä oli roomalainen pappi, ja toinen Ternin piispa. Päivä omistettiin Valentinukselle vuonna 350, nykyäänkin myös Valentinin nimipäivä. Romanttiseen rakkauteen liittyvillä tavoilla ja uskomuksilla pitkä historia eteenkin Englannissa ja Ranskassa, jo 1300-luvulla ystävänpäivän juhlia ja rusettiluistelun kaltaisia lemmenarpajaisia. Viralliseksi juhlapäiväksi Englannissa vuonna 1537. 1800-luvulla perinne siirtyi Atlantin yli Yhdysvaltoihin, jossa juhla kasvoi nopeasti suuri kansanjuhla kortteineen ja lahjoineen.

Lukijakysymys:
Miten arvon lukija viettää Ystävänpäivää? Oletteko miten muistaneet ystäviänne tänään ja vuosien varrella?

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Historian havinaa ja tulevaisuuden pohdintoja

Olen useammin pohtinut erilaisia skenaarioita koskien historiaa ja tulevaisuutta...

1) Mitä tulevaisuuden arkeologit ja historioitsijat löytävät meidän ajasta ja elintavoista? Minkälaisen kuvan tulevaisuuden tutkijat ja tiedemiehet muodostavat meidän ajasta?

Arkeologit ovat kaivauksissaa tutkineet esimerkiksi tunkioita, ja sitä kautta yrittäneet saada kuvaa elin- ja ruokailutavoista. Olenkin kompostia tyhjentäessä miettinyt mitä tulevaisuuden ihmiset voisivat päätellä elintavoistamme (pelkästään) jätteiden perusteella.

2) Millainen maailma olisi vaikkapa 500 tai 1000 vuoden päästä? Millaiseksi kulttuuri olisi kehittynyt? Entä kieli?

Joskus olen miettinyt, että jos siirtyisin ajassa eteenpäin vaikkapa juuri 1000 vuotta. Mielenkiintoista tosiaan olisi nähdä miten (ja minne) kulttuuri olisi muuttunut näinä vuosisatoina.
Linkit:
- Wikipedia: Arkeologia
- Mitä arkeologia tutkii? Kookas.fi
- Google Earthilla löytyi 2000 arkeologista kohdetta, Tietokone
- Keski-Suomen museo: Arkeologia

Kirjavinkki:
Alan Weisman: Maailma ilman meitä (The World Without Us)
Mielenkiintoinen kirja tapahtumista ja visioista, mikäli ihminen katoaisi yllättäen kokonaan pois. Mitä tapahtuisi ihmisen aikaansaannoksille ja miten luonto valtaisi takaisin omansa. Aiheesta tehty myös dokumentti(sarja) televisoon (Life after people, History Channel).
Atena kustannus, Biologia-maantiede-wiki, Wikipedia, YouTube (Alan Weisman), YouTube (NationalGeographic)

perjantai 11. helmikuuta 2011

Toivelista: Elokuvat, jotka haluaisin nähdä

Kovasti kehuttu paria elokuvaa, Oscar-ehdokkainakin ovat/olivat...

Eli Black Swan sekä Kova kuin kivi. Kovasti ovat kehuneet, ja trailereiden(kin) perusteella erittäin hyviä / katsottavia...


Kuva: Voima (nro 1/2011) -lehden arvostelut elokuvista

Linkit:
- Elämän mittainen matka (HS 17.2.2011), artikkeli elokuvasta Kova kuin kivi
- Valkean joutsenen kiirastuli (HS 3.3.2011), artikkeli Black Swan -elokuvasta & ohjaajasta

Edit (7.3.2011):
Elokuvat ovat saapuneet Lapinsuuhun. Tai siis saaneet esitysajan Lapinsuussa. Alustavien(?) aikataulutuksien mukaan leffat näytetään maaliskuun loppupuolella. Lisäksi Lapinsuussa esitetään myös Pirates of the Caribbean -leffasarjan neljäs osa, 3D-versiona peräti.
- Kova kuin kivi 20.3.-23.3.2011
- Black Swan 27.3.-30.3.2011
- Pirater of Caribbean: Vierailla vesillä 18.5.-25.5.2011

Linkkivinkki: Lehdet ja media

Tänään pe 11.2. vietetään 112-päivää, eli päivän aiheena hätänumero ja samalla (yleisen) turvallisuus sekä oikeat toimintatavat ongelmatilanteissa (tulipalo etc). 112 on siis hätänumeronakin tunnettu numeroyhdistelmä.

112-päivän virallinen sivusto:
www.112-paiva.fi

Mutta asiaan...

Kävin viikolla kirjastossa, ja sorruin jälleen ostamaan eurolla kassillisen lehtiä (Hesarin kuukausiliite, Tiede & edistys, KirjaIN). Tänään lukiessani Lapin Kansaa sain aatteen koota linkkivinkit aiheena (lukemani) lehdet. Lehdet pääsääntöisesti tulee luettua paperiversiona, lukuunottamatta kenties Hesaria ja iltapäivälehtiä.

Tiede ja tekniikka:
- Tiede & Edistys, Tutkijaliiton julkaisema aikakauslehti
- Tiede ja Tieteen kuvalehti, uutisia tieteen saralta
- MikroBitti, MikroPC, Tietokone, Prosessori, tietotekniikan ja IT-alan (erikois)julkaisuja

Sanomalehdet:
- Lapin Kansa
- Helsingin Sanomat
- Ilta-Sanomat
- Iltalehti

Muut:
- KirjaIN, kirjallisuuteen keskittyvä julkaisu
- Aku Ankka

PÄIVÄN LUKIJAKYSYMYKSET:
112-päivään liittyen:
Miten sinä olet ottanut huomioon turvallisuusnäkökohdat esim. kotona: Löytyykö kotoasi sammutin tai sammutuspeitto? Mitä löytyy lääkekaapistasi (löytyykö laastaria etc)? Minkälaiset ovat ensiaputaitosi?

Lehtiin liittyen:
Mitä sinä yleensä luet? Luetko (mitä) lehtiä vai ennemmin kirjoja? Luetko lehtesi (ennemmin) paperiversioina vai sähköisessä muodossa?


Muokattu

keskiviikko 9. helmikuuta 2011

Ruokaohje: Paprikanautaa

Päätinpä pitkästä aikaa tehdä paprikanautaa. Alkujaan ohje olisi ollut porsaalle, mutta lihana käy mikä tahansa suikaleliha.

Tarvikkeet:
- nautaa (pari rasiaa, á 400g)
- paprikaa (pari kipaletta eri värisiä)
- (mauste)kurkkukuutioita
- ruokakermaa

Suurustamiseen jauhoja (tai maizenaa)

Mausteet
- paprikajauhe
- (valko)pippurijauhe
- soijakastike

1. Liha paistetaan ja maustetaan (paprikajauhe, pippuri & soija). Itse käristän kunnon valurautapadassa...
2. Kastike suurustetaan: jauhoja lihan sekaan, ruskistus ja vettä sekaan. (Jos laiskuus ja/tai kiire vaivaa, käytetään suurustamiseen maizenaa.) Laitetaan lisäksi hieman kermaa.
3. Lisätään suikaloitu/viipaloitu/paloiteltu paprika ja kurkkukuutiot.
4. Haudutetaan puolesta tunnista tuntiin. Itse pistän uuniin about tunniksi.

Tarjoillaan vaikka riisin ja vihannesten kanssa.

tiistai 8. helmikuuta 2011

Ruokaa ja historiaa

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta erään kulinaristisen herkun keksimisestä/kehittämisestä. Kyseessä on siis roiskeläppänä(kin) tunnettu valmispitsa.

Roiskeläpän historiaa
Saarioinen toi jauheliha- ja kinkkupizzat kauppoihin keväällä 1981. Suomalaiset ovat syöneet niitä arviolta jo yli 600 miljoonaa kipaletta. Pitsat nousivat heti suuren suosioon, ensimmäisten kahden tuotantoviikon aikana pizzatilauksia oli 150 000 kpl. Vuodesta 1988 valmispitsat on valmistettu Valkeakosken tehtaalla, ja pitsoja syntyy vuosittain n. 20 milj. kappaletta.

Pitsan historia alkaa Suomessa 1960-luvulla, kun ensimmäinen pitseria perustettiin 1960-luvun alussa Etelä-Suomeen. Vuonna 1976 Rabbe Grönblom perusti pizzerian, josta hän kehitteli Pizzeria N:o 1 -ketjun. Vuonna 1987 Grönblom perusti Suomen suurimmaksi kasvaneen Kotipizza-ketjun.

Linkit ja lähteet:
- Wikipedia: Pizza
- Roiskeläppäpizza täyttää 30 vuotta, Iltasanomat.fi, 7.2.2011
- Suomalaiset syövät miljoonia roiskeläppiä, ValkeakoskenSanomat.fi, 4.2.2011
- Suomalaiset ovat syöneet 600 miljoonaa roiskeläppää, Talouselämä.fi, 6.2.2011
- Saarioisten "roiskeläppä" täyttää 30 vuotta, Pietar.in -blogi, 6.2.2011

sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Arkea ja juhlaa: Saamelaisten kansallispäivä

Sunnuntaina 6.2.2011 vietetään saamelaisten kansallispäivää. Siispä päätin hieman lisäinfoa kaivaa netin syövereistä ja päätin hieman koota jotain infoa tästä alkuperäiskansasta/juhlasta.

SAAMELAISET

Saamelaiset ovat Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueella asuva alkuperäiskansa. Suomessa saamelaisalue kattaa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä osan Sodankylän kuntaa (Vuotso etelärajana). Saamelaisia arvioidaan olevan 50 000:n ja 100 000:n välillä, Suomessa saamelaisia on Suomessa noin 9 000 saamelaista, joista yli 60 prosenttia asuu jo kotiseutunsa ulkopuolella. Arvioiden suuri vaihtelu johtuu saamelaisuuden tunnusmerkkien eroista. Saamelaisuuden määritelmä perustuu tunnusmerkkeihin (esim. kieleen [puhuu itse tai yksi vanhemmista tai isovanhemmista puhuu saamea], kansalliseen tai kulttuurilliseen samaistumiseen sekä perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamiseen).

Vuonna 1917 järjestettiin Norjan Trondheimissä ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous. Tuolloin Pohjoismaiden saamelaiset aloittivat valtionrajat ylittävän keskinäisen yhteistyön. Kansallispäivän pitämisestä päätettiin kuitenkin vasta vuonna 1992 Helsingin saamelaiskonferenssissa.

Linkit ja lähteet:
Wikipedia:
- Saamelaiset
- Saamelaisten kansallispäivä

Helsingin Sanomat:
- Saamelaisten kansallispäivää juhlitaan Helsingissäkin, 6.2.

Lapin Kansa:
- Saamelaisten kansallispäivää juhlitaan sunnuntaina, 6.2.
- Sisäistyminen saamelaisuuteen alkoi karuin kokemuksin, 5.2.

Videot:
A-studio: Saamelaisten pakkosuomalaistaminen
- YouTube
- Yle Areena

Lappi-asiantuntija FT Martti Linkola kertoo saamelaisten elinkeinoista ja tavoista
- Osa 1/2 (YouTube)
- Osa 2/2 (YouTube)

Enontekion porolappalaisten parissa. Kodanpystytystä, ruoanvalmistusta ja poroja
- Osa 1/2 (YouTube)
- Osa 2/2 (YouTube)

torstai 3. helmikuuta 2011

Tuunausta eli vanhasta uutta

Vaihdoimpa vanhan (jousi)patjan uuteen, kun vanhasta jouset alkoi tulemaan läpi ja keskivaiheilla alkoi olemaan jo kuopallaan. Iski tuunausvimma päällensä, muistin nimittäin jonkun niksipirkkaneuvon/keskustelupalstakommentin vanhojen patjojen uusiokäytöstä. Siispä toimeen ja tekasin pari tyynyä patjan vaahtomuoveista ja päälliskankaasta. (Vaahtomuovit olivat pehmikkeitä jousien ja päällikankaan välissä...) Josko käyttäisi tuotoksia istuintyynyinä pilkkireissuilla tai vastaavaa. Ei kuiten ihan viitsi mihinkään edustustehtäviin luovuttaa tai laittaa, kun on hieman virttyneitä kuiten (vanhasta patjasta kun ovat tehty).

Kuvitusta tulee sitten myöhemmin, kunhan saa kuvia otettua ja siirrettyä koneelle.
(Kuvia lisätty to 2.2.2011 n. klo 19:45)

Mihin vanhoja patjoja voi käyttää

Googletin tuossa ajankuluksi mitä kaikkea vanhoista patjoista yms voisi tehdä. Eri keskustelupalstoilla ehdotettiin patjan uudelleensijoittamista, esimerkkinä oli kodittomien asuntola/yösuoja sekä lemmikkien patja. Lisäksi yhdessä blogissa vaahtomuovista/-patjasta oli leikelty tyynyyn täytettä. Vaahtomuovia lienee käytössä myös jossain muuallakin pehmikkeinä, polvi- ja kyynärpääsuojina etc. Joustinpatjan jousille ei pahemmin ideoita löydy, ei ainakaan minulla. Lienee paras laittaa metallinkierrätykseen, ellei ala vääntelemään taideteoksia tai ongenkoukkuja kyseisistä metallijousista...

Kuvat:
Olen siis tehnyt siis tähän mennessä kolme tyynyä, joista yhden ompelin käsin neulalla ja loput kaksi koneella...




Linkkejä ja lähteitä:
- Keskustelu: Mihin vanha patja? Kaksplus.fi
- Keskustelu: Minne vanha patja?? Kaksplus.fi
- Maijan jutut -blogi: KHS, tyynyn valmistus 27.5.2008